{"id":461,"date":"2017-11-30T08:17:56","date_gmt":"2017-11-30T06:17:56","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/II\/?p=461"},"modified":"2019-03-04T15:55:08","modified_gmt":"2019-03-04T13:55:08","slug":"1-uusi-maailmanvalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/1-uusi-maailmanvalta\/","title":{"rendered":"1. Uusi maailmanvalta"},"content":{"rendered":"

Rooman valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupunki siirrettiin 320-luvulla it\u00e4\u00e4n, Konstantinopoliin (nyk. Istanbul). Kaupungista tuli Bysantiksi nimetyn alueen kukoistava keskus tuhanneksi vuodeksi. V\u00e4limeren herruuden otti kuitenkin haltuunsa 700-luvulla syntynyt valtakunta, jonka keskus oli Arabian niemimaalla. Se ulotti valtansa Pohjois-Afrikan kautta aina Espanjaan saakka.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Milt\u00e4 tuntuisi olla poissa kotoa 24 vuotta ja kulkea alueilla, jotka eiv\u00e4t olisi sinulle kovinkaan tuttuja?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot:\u00a0<\/strong><\/h3>\n

Marokkolainen matkaaja ja seikkailija Ibn Battuta (1304\u20131369) l\u00e4hti vuonna 1351 kotikaupungistaan Tangerista etel\u00e4\u00e4n, suuntana Mali. Alue oli islamilaisen maailman kaukaisimpia kolkkia, etenkin jos sit\u00e4 katsottiin islamilaisen maailman keskuksesta, Arabian niemimaalta k\u00e4sin. Maliin suuntautunut matka on kuvattu Ibn Battutan teoksessa Matka vuodelta 1355. Siin\u00e4 h\u00e4n kuvaa Malia ja malilaisia seuraavasti:<\/p>\n

Jonain p\u00e4ivin\u00e4 h\u00e4n (sulttaani eli Malin kuningas) ottaa ihmisi\u00e4 vastaan palatsinsa sis\u00e4pihalla. Siell\u00e4 on puun alla penkki, jolle on kolme porrasta. Se on peitetty silkill\u00e4, ja tyynyj\u00e4 on levitetty sen p\u00e4\u00e4lle. P\u00e4iv\u00e4nvarjo, er\u00e4\u00e4nlainen silkkinen kupu, on nostettu sen ylle. Sen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on haukkaa esitt\u00e4v\u00e4 kultainen lintu. Sulttaani tulee esiin portista palatsin kulmalla k\u00e4dess\u00e4\u00e4n jousi, sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n nuoliviini ja p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n kultainen patalakki, joka on sidottu paikoilleen kultaisella otsanauhalla. H\u00e4n on pukeutunut punaiseen karvaiseen kauhtanaan, joka on hienoa kangasta. H\u00e4nen edell\u00e4\u00e4n kulkee laulajia, joilla on kulta- ja hopealuuttuja. H\u00e4nt\u00e4 seuraa noin kolmesataa aseistettua orjaa. H\u00e4n k\u00e4velee verkkaan, hidastaen askeltaan, joskus pys\u00e4htyen kokonaan. Kun h\u00e4n tulee penkin luo, h\u00e4n pys\u00e4htyy ja katsoo ihmisiin. Sitten h\u00e4n nousee hitaasti ja arvokkaasti kuin saarnaaja saarnastuoliin ja kun h\u00e4n istuu alas, rumpuihin ly\u00f6d\u00e4\u00e4n ja torviin puhalletaan. Kolme orjaa tulee esiin kiireen vilkkaa ja kutsuu sulttaanin edusmiest\u00e4 ja sotilaskomentajia, jotka tulevat sis\u00e4\u00e4n ja istuutuvat. Dugha seisoo portilla, muut ihmiset ovat kadulla puiden alla.<\/p>\n

Mustat ovat hyvin n\u00f6yri\u00e4 ja alistuvaisia kuninkaansa edess\u00e4. Kun kuningas kutsuu istunnossaan heist\u00e4 jotakuta, t\u00e4m\u00e4 riisuu kauhtanansa ja pukee p\u00e4\u00e4lleen repaleiset r\u00e4\u00e4syt, riisuu turbaaninsa ja laittaa p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4 likaisen patalakin. Sitten h\u00e4n menee sis\u00e4\u00e4n nostellen r\u00e4\u00e4synhelmojaan ja housunpunttejaan polven tasalle, l\u00e4hestyy alistuvana ja n\u00f6yrtyv\u00e4n\u00e4, heitt\u00e4ytyy kasvoilleen ja iskee kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4ns\u00e4 maahan kovalla voimalla. H\u00e4n j\u00e4\u00e4 kuuntelemaan kuninkaan sanoja kumartuneena. Kun h\u00e4n puhuu kuninkaalle, h\u00e4n vet\u00e4\u00e4 kauhtanansa pois sel\u00e4st\u00e4\u00e4n ja heitt\u00e4\u00e4 tomua p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja selk\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Min\u00e4 ihmettelin perinpohjaisesti heid\u00e4n tapojaan.<\/p>\n

—<\/p>\n

Heid\u00e4n hyvi\u00e4 puoliaan ovat seuraavat: He karttavat v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4, itse asiassa he vastustavat sit\u00e4 suuresti, eik\u00e4 heid\u00e4n sulttaaninsa salli kenenk\u00e4\u00e4n toimivan ep\u00e4oikeudenmukaisesti. Heid\u00e4n koko maansa on turvallinen, mink\u00e4 takia ei matkustajien eik\u00e4 asukkaiden tarvitse pel\u00e4t\u00e4 varkaita tai maantienrosvoja. He ovat uutteria osallistumaan rukouksiin ja pakottavat lapsensakin rukoilemaan. He my\u00f6s pukeutuvat puhtaisiin valkoisiin pyh\u00e4vaatteisiin perjantairukousta varten ja pit\u00e4v\u00e4t huolen siit\u00e4, ett\u00e4 opettelevat Koraanin ulkoa.<\/p>\n

Matka
\nTekij\u00e4: Ibn Battuta
\nSyntyajankohta: 1355
\nKieli: arabia<\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse:<\/strong> Kuvaa omin sanoin, millaista oli el\u00e4m\u00e4 Malissa 1350-luvun alussa Ibn Battutan kuvauksen perusteella?<\/p>\n

Maailmanmatkaaja islamilaisen maailmanvallan reunalla<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Kartta Ibn Battutan matkoista<\/figcaption><\/figure>\n

Ibn Battutaa vei maailman eri kolkkiin uteliaisuus ja seikkailunhalu. Pyhiinvaellusmatka Mekkaan vuonna 1325 ven\u00e4hti kaikkiaan 24 vuoden mittaiseksi seikkailuksi. Matkansa\u00a0aikana Ibn Battuta kulki yli 100 000 kilometri\u00e4 Aasiassa, Intiassa, L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4, Afrikassa sek\u00e4 Euroopassa. Malissa h\u00e4n k\u00e4vi i\u00e4kk\u00e4\u00e4mp\u00e4n\u00e4. Sinne h\u00e4nt\u00e4 houkutti Malin maine tarunhohtoisena ja vauraana alueena. Matka oli vaarallisimpia, mit\u00e4 ajatella saattoi, sill\u00e4 Ibn Battutan piti kulkea Saharan autiomaan poikki etel\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Mali kuului islamilaisen kulttuurialueeseen, jonka ydin syntyi 600-luvulla Arabian niemimaalla. Profeetta Muhammedin perustaman uuden islamin uskonnon my\u00f6t\u00e4 Arabian niemimaalla asuneet heimot yhdistyiv\u00e4t saman hallinnon alle. Islamin uskon lis\u00e4ksi heit\u00e4 yhdisti erityisesti yhteinen kieli \u2013 arabia. Yhdistyneet heimot aloittivat pian my\u00f6s valloitussodat, jotka ulottivat id\u00e4ss\u00e4 Kiinan rajalle, ja l\u00e4nness\u00e4 Iberian niemimaalle, nykyisen Espanjan ja Portugalin alueille saakka.<\/p>\n

\"\"
Yksi vanhimmista Koraanin osista (fragmentti) l\u00f6ytyy Englannista, Birminghamin yliopiston kokoelmasta. Pergamentin kirjoitus on ajoitettu vuosien 568-645 v\u00e4lille.<\/figcaption><\/figure>\n

Oppineisuuden arvostus<\/h3>\n

Valloittajat tulivat uusien alueiden my\u00f6t\u00e4 tekemisiin my\u00f6s antiikin kulttuurin kanssa, vaikka antiikin loistonajoista oli kulunut jo vuosisatoja. He kiinnostuivat kreikkalaisesta kulttuurista. Muun muassa kreikkalaisten filosofien ja tutkijoiden tekstej\u00e4 k\u00e4\u00e4nnettiin paljon arabiaksi.<\/p>\n

Uuden maailmanvallan keskuksissa kehitettiin my\u00f6s tieteit\u00e4, erityisesti matematiikkaa, t\u00e4htitiedett\u00e4 ja l\u00e4\u00e4ketiedett\u00e4. Monet keskiajan tunnetuista tiedemiehist\u00e4 olivat l\u00e4ht\u00f6isin Arabian niemimaalta, ja osa heist\u00e4 vaikutti my\u00f6s Euroopassa. Espanjan alueella asuneiden islaminuskoisten maurien kautta Eurooppaan v\u00e4littyi arabialaista kulttuuria, muun muassa kahvi ja shakki.<\/p>\n

\"\"
Arabiankahvi -pensaan oksa. Opetustaulu Saksasta vuodelta 1887.<\/figcaption><\/figure>\n

Tuhannen ja yhden y\u00f6n Bagdad<\/p>\n

Oletko koskaan kuullut Sinbad merenkulkijasta, Ali Babasta ja 40 rosvosta tai Aladdinin taikalampusta? N\u00e4m\u00e4 tarinat ovat osa Tuhannen ja yhden y\u00f6n tarinoita. T\u00e4m\u00e4n satukokoelman tarinat syntyiv\u00e4t Bagdadissa, useimmat yli tuhat vuotta sitten. 700-luvulla perustetusta Bagdadista kehittyi muutamassa vuosikymmeness\u00e4 yksi islamilaisen arabimaailman keskuksista, jossa asui parhaimmillaan reilusti yli puoli miljoonaa ihmist\u00e4. Se kukoisti niin kaupan, tieteen kuin kulttuurin keskuksena. Tuhannen ja yhden y\u00f6n tarinat syntyiv\u00e4t satojen vuosien aikana, osin Bagdadissa, osin Persiassa (nyk. Iran), Intiassa ja Egyptiss\u00e4.<\/p>\n

\"\"
Kalastaja ja henki. Englantilaisen William Harveyn kuvitusta Tuhannen ja yhden y\u00f6n tarinoihin (1838-40).<\/figcaption><\/figure>\n

My\u00f6s maailmanmatkaaja Ibn Battuta k\u00e4vi matkoillaan Bagdadissa 1320-luvulla. Vaikka kaupunki oli menett\u00e4nyt loistoaan ja asukkaitaan, Ibn Battuta aisti sen osin raunioituneilta kaduilta menneen maailman loiston. Mongolit valtasivat Bagdadin 1250-luvulla, mink\u00e4 seurauksena kaupunki tuhoutui pahasti ja menetti asemansa islamilaisen maailman keskuksena.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>:Valitse yksi Tuhannen ja yhden y\u00f6n tarinoista ja lue se. Tutki, mik\u00e4 sadussa puhuttelee sinua? Miksi?<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Rooman valtakunnan p\u00e4\u00e4kaupunki siirrettiin 320-luvulla it\u00e4\u00e4n, Konstantinopoliin (nyk. Istanbul). Kaupungista tuli Bysantiksi nimetyn alueen kukoistava keskus tuhanneksi vuodeksi. V\u00e4limeren herruuden otti kuitenkin haltuunsa 700-luvulla syntynyt valtakunta, jonka keskus oli Arabian niemimaalla. Se ulotti valtansa Pohjois-Afrikan kautta aina Espanjaan saakka. Milt\u00e4 tuntuisi olla poissa kotoa 24 vuotta ja kulkea alueilla, jotka eiv\u00e4t olisi sinulle kovinkaan tuttuja? […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3766,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461"}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=461"}],"version-history":[{"count":81,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3831,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461\/revisions\/3831"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3766"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=461"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=461"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/II\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=461"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}