{"id":740,"date":"2017-12-21T11:24:01","date_gmt":"2017-12-21T09:24:01","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=740"},"modified":"2018-11-26T17:13:46","modified_gmt":"2018-11-26T15:13:46","slug":"19-perhe-antiikin-roomassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/19-perhe-antiikin-roomassa\/","title":{"rendered":"19. Perhe antiikin Roomassa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Onko jotain sellaista, mit\u00e4 naiset tai miehet eiv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n saisi tai pystyisi tekem\u00e4\u00e4n?<\/p>\n


Tasa-arvo on nykyisen suomalaisen yhteiskunnan peruskivi\u00e4. Etenkin sukupuolten v\u00e4liseen tasa-arvoon on kiinnitetty viimeisten vuosikymmenten aikana paljon huomioita. Ep\u00e4tasa-arvoisen aseman taustalla on pitk\u00e4 historiallinen kehitys, joka ei kuitenkaan ole suoraviivainen, sill\u00e4 naisen asema on vaihdellut eri aikoina.<\/p>\n

\n

Aineistot<\/h3>\n

Roomalainen kahdentoista taulun laki<\/strong><\/p>\n

Taulu IV <\/em><\/p>\n

    \n
  1. Kauhealla tavalla ep\u00e4muodostunut lapsi tulee nopeasti tappaa.<\/em><\/li>\n
  2. Jos is\u00e4 myy poikansa kolmesti, poika on vapaa is\u00e4st\u00e4\u00e4n.<\/em><\/li>\n
  3. Kun mies on m\u00e4\u00e4r\u00e4nnyt testamentissaan rahoistaan ja omaisuudestaan, olkoon testamentti sitova. Jos h\u00e4nell\u00e4 ei ole perillist\u00e4, eik\u00e4 h\u00e4n ole tehnyt testamenttia, perik\u00f6\u00f6n l\u00e4hin miessukulainen h\u00e4net. Jos l\u00e4heist\u00e4 miessukulaista ei ole, jaettakoon perint\u00f6 h\u00e4nen sukunsa edustajille.<\/em><\/li>\n
  4. Jos henkil\u00f6 on mielenvikainen eik\u00e4 h\u00e4nell\u00e4 ole holhoojaa, p\u00e4\u00e4t\u00f6svalta ja omaisuus kuuluvat h\u00e4nen l\u00e4himmille miessukulaisillaan ja h\u00e4nen sukunsa edustajille.<\/em><\/li>\n
  5. Lapsi, joka on syntynyt 10 kuukautta is\u00e4ns\u00e4 kuolemaan j\u00e4lkeen, ei ole oikeutettu lailliseen perimykseen.<\/em><\/li>\n<\/ol>\n

    Taulu V<\/em><\/p>\n

    Naisten tulee pysy\u00e4 holhouksenalaisina my\u00f6s sitten, kun he ovat t\u00e4ysi-ik\u00e4isi\u00e4.<\/em><\/p>\n

    Taulu VI<\/em><\/p>\n

    Naimisiinmeno \u201ck\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4\u201d: Jos mies ja nainen el\u00e4v\u00e4t yhdess\u00e4 vuoden yht\u00e4jaksoisesti, heid\u00e4n katsotaan olevan naimisissa; naisella katsotaan t\u00e4ll\u00f6in olevan laillisesti samassa asemassa kuin h\u00e4n olisi miehen tyt\u00e4r.<\/em><\/p>\n

    Kahdentoista taulun laki 23<\/span>
    \nSyntyajankohta: n. 450 eaa.<\/span>
    \nKieli: latina<\/span><\/p>\n

    Laki sallii naisten, joilla on kolme tai enemm\u00e4n lasta toimia omana holhoojanaan. <\/em>Anomuksen on osoittanut kaikkein ylh\u00e4isimm\u00e4lle prefektille Aurelia Thaisus joka my\u00f6s Lollianena tunnetaan. [On olemassa lakeja] jotka sallivat naisten, joille on suotu kolme lasta, toimia ilman holhoojaa ja huolehtia taloudenhoitoon liittyvist\u00e4 hankinnoista, erityisesti naisten, jotka ovat lukutaitoisia. N\u00e4in ollen, koska minulle on suotu lapsia, olen lukutaitoinen ja kykenen kirjoittamaan sujuvasti, anon teid\u00e4n ylh\u00e4isyydelt\u00e4nne t\u00e4ll\u00e4 anomuksella, ett\u00e4 saisin esteett\u00e4 tehd\u00e4 hankintoja kotitalouteeni liittyviss\u00e4 asioissa.<\/em> Rukoilen teit\u00e4 s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n anomuksen ja uskomaan aikeideni vilpitt\u00f6myyteen, ja ottamaan vastaan ikuisen kiitollisuuteni apunne johdosta. Voikaa hyvin. Aurelia Thaisus, joka my\u00f6s Lollianena tunnetaan, on l\u00e4hett\u00e4nyt t\u00e4m\u00e4n anomuksen esitelt\u00e4v\u00e4ksi. <\/em><\/p>\n

    Naisen anomus vapaudesta toimia ilman holhoojaa 24<\/span>
    \nSyntyajankohta: 263 jaa.<\/span>
    \nKieli: latina<\/span><\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Tulkitse: <\/strong>Millainen oli naisen, miehen ja lapsen asema antiikin Roomassa oheisten l\u00e4hteiden avulla tarkasteltuna? Kun tarkastellaan naisten tai lasten asemaa menneisyydess\u00e4, millaisia asioita on hyv\u00e4 ottaa tarkastelussa huomioon?<\/p>\n

    Naisen ja perheen asema tasavallan kaudella<\/h3>\n

    \"\"<\/p>\n

    Antiikin Rooman aika on pitk\u00e4 ajanjakso. Usein on tapana jakaa ajanjakso Rooman tasavallan ajaksi (510 eaa. \u2013 27 eaa.) ja keisarikaudeksi (27 eaa. – 395 jaa.) toisistaan eroavina hallinnollisina kausina.<\/p>\n

    Naisen ja perheen asema oli my\u00f6s n\u00e4in\u00e4 kausina erilainen. Naisten keskin\u00e4inenkin asema vaihteli paljon. Yl\u00e4luokkaisen naisen el\u00e4m\u00e4 oli aivan erilaista kuin tavallisen kansannaisen tai orjan asema.<\/p>\n

    Tasavallan aikana jokaisella naisella oli oma holhoojansa. T\u00e4m\u00e4 tarkoitti sit\u00e4, ettei naisella ollut itsen\u00e4ist\u00e4 oikeutta esimerkiksi omaan omaisuuteen tai testamentin tekemiseen. V\u00e4hitellen holhooja alkoi olla kuitenkin vain muodollisuus ja esimerkiksi yksi t\u00e4m\u00e4n luvun alussa olleista dokumenteista kertookin siit\u00e4, miten naiselle annettiin oikeus tehd\u00e4 ostoksia my\u00f6s ilman holhoojaa.<\/p>\n

    Tasavallan aikana aviomiehell\u00e4 oli oikeus rankaista vaimoaan, jos t\u00e4m\u00e4 rikkoi lakia. Miehell\u00e4 oli oikeus my\u00f6s p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 perheenj\u00e4sentens\u00e4 kohtaloista. T\u00e4st\u00e4 esimerkkej\u00e4 antaa roomalainen 12 lain taulu, josta t\u00e4m\u00e4n luvun aineistossa esiteltiin katkelmia.<\/p>\n

    Naisen ja perheen asema keisarikaudella<\/strong><\/p>\n

    \"\"
    Yksityiskohta Pompejin kaupungista l\u00f6ytyneest\u00e4 sein\u00e4maalauksesta. Faidra ja h\u00e4nen palvelijansa, noin. 20 eaa-20 jaa.<\/figcaption><\/figure>\n

    Tasavallan ajan lopulla naisen asema kehittyi niin, ett\u00e4 h\u00e4nen toimintamahdollisuutensa ulottuivat kodin ulkopuolelle. Keisariajalla miehell\u00e4 ja naisella oli avioliitossa omat erilliset omaisuudet ja velat ja naiset tekiv\u00e4t itse testamenttinsa. Naiset saivat lis\u00e4ksi oikeuden tehd\u00e4 vapaasti maakauppoja.<\/p>\n

    Vaimon my\u00f6t\u00e4j\u00e4iset, eli morsiamen perheen sulhasen perheelle antamat lahjat, j\u00e4iv\u00e4t puolison kuoltua tai avioerossa vaimolle. T\u00e4m\u00e4 mahdollisti naiselle helpomman uudelleenavioitumisen. Rikkaille suvuille alkoi kerty\u00e4 my\u00f6s naisperillisille siirtyv\u00e4\u00e4 omaisuutta. T\u00e4m\u00e4 nosti \u00e4idin suvun arvostusta.<\/p>\n

    Roomalaiset uusperheet<\/strong><\/p>\n

    \"\"
    Aristokraattisen pojan patsas. 27 eaa \u2013 14 jaa.<\/figcaption><\/figure>\n

    Avioerot olivat ennen kristinuskoa yleisi\u00e4. Avioliitto ja avioero n\u00e4htiin perheiden v\u00e4lisen\u00e4 asiana, jota uskonto tai yhteiskunta ei s\u00e4\u00e4dellyt. Ihmisten elinik\u00e4 oli my\u00f6s lyhyempi kuin nyky\u00e4\u00e4n. Erityisesti naisten elinik\u00e4\u00e4 lyhensi suuri lapsivuodekuolleisuus, eli synnytyksen yhteydess\u00e4 sattuneet kuolemantapaukset. Ydinperheen sijaan roomalaisissa perheiss\u00e4 olikin yleisesti \u00e4iti- tai is\u00e4puolia ja sisaruksia, joilla oli vain yksi yhteinen vanhempi.<\/p>\n

    Perheest\u00e4 valtion asia<\/strong><\/p>\n

    Rooman keisari Augustus (Octavianus) s\u00e4\u00e4ti useita lakeja, joilla h\u00e4n m\u00e4\u00e4ritti perheen asemaa. N\u00e4iss\u00e4 laeissa s\u00e4\u00e4dettiin muun muassa siit\u00e4, ketk\u00e4 saivat menn\u00e4 kesken\u00e4\u00e4n naimisiin. Perheest\u00e4 ja avioliitosta tuli lakien my\u00f6t\u00e4 valtion asia. Esimerkiksi aiemmin aviorikokset oli k\u00e4sitelty perheen sis\u00e4ll\u00e4, mutta nyt ne saatettiin vied\u00e4 oikeuteen.<\/p>\n

    Augustuksen aikana alkoi kehitty\u00e4 k\u00e4sitys vahvasta ydinperheest\u00e4, joskin t\u00e4h\u00e4n ydinperheeseen kuuluivat vanhempien ja lasten lis\u00e4ksi my\u00f6s naimattomat naissukulaiset ja orjat. Kristinuskon levi\u00e4minen Rooman valtakunnassa 300-luvulla vahvisti entisest\u00e4\u00e4n ydinperheen ajatusta, sill\u00e4 kristinusko n\u00e4ki perheen yhteiskunnan perusyksikk\u00f6n\u00e4 ja suhtautui hyvin kielteisesti avioeroihin.<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Tutki<\/strong>: Yhdenvertaisuus tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heid\u00e4n sukupuolestaan, i\u00e4st\u00e4\u00e4n, etnisest\u00e4 tai kansallisesta alkuper\u00e4st\u00e4\u00e4n, kansalaisuudestaan, kielest\u00e4\u00e4n, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkil\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4.
    \nOnko oma suomalainen yhteiskuntamme yhdenvertainen? \u2013 Valitse jokin yll\u00e4olevista syist\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdaksi ja tutki tilannetta. Pystyisik\u00f6 esimerkiksi liikuntarajoitteinen henkil\u00f6 liikkumaan koulussasi ongelmitta?<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Onko jotain sellaista, mit\u00e4 naiset tai miehet eiv\u00e4t nyky\u00e4\u00e4n saisi tai pystyisi tekem\u00e4\u00e4n? Tasa-arvo on nykyisen suomalaisen yhteiskunnan peruskivi\u00e4. Etenkin sukupuolten v\u00e4liseen tasa-arvoon on kiinnitetty viimeisten vuosikymmenten aikana paljon huomioita. Ep\u00e4tasa-arvoisen aseman taustalla on pitk\u00e4 historiallinen kehitys, joka ei kuitenkaan ole suoraviivainen, sill\u00e4 naisen asema on vaihdellut eri aikoina. Aineistot Roomalainen kahdentoista taulun laki Taulu […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1584,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-740","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/740","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=740"}],"version-history":[{"count":24,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/740\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2966,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/740\/revisions\/2966"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1584"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=740"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=740"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=740"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}