{"id":736,"date":"2017-12-21T11:21:40","date_gmt":"2017-12-21T09:21:40","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=736"},"modified":"2018-11-26T17:13:14","modified_gmt":"2018-11-26T15:13:14","slug":"17-julius-caesarin-murha","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/17-julius-caesarin-murha\/","title":{"rendered":"17. Julius Caesarin murha"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu1-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print1\">Mit\u00e4 tied\u00e4t Julius Caesarista?<\/p>\n<p><br style=\"clear: both;\" \/>Roomalainen runoilija Vergilius kirjoitti, miten Rooman perustajat Romulus ja Remus olivat Italiaan tulleen sankarin, Aeneaan, j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Samaan Aeneaan sukupuuhun Vergilius sijoitti my\u00f6s oman aikakautensa henkil\u00f6t, Julius Caesarin ja t\u00e4m\u00e4n sisarentytt\u00e4ren pojan Augustuksen \u2013 Rooman ensimm\u00e4isen keisarin.<\/p>\n<hr \/>\n<h3>Aineistot<\/h3>\n<p><em>\u201dKun Caesar astui sis\u00e4lle, senaattorit nousivat kunnioittaen seisomaan. Toiset Brutuksen yst\u00e4v\u00e4t asettuivat sitten Caesarin tuolin taakse, toiset meniv\u00e4t Caesaria vastaan ik\u00e4\u00e4n kuin ilmoittaakseen kannattavansa maanpaossa olevalle veljelleen armahdusta anovan Tillius Cimberin pyynt\u00f6\u00e4, ja he seurasivat h\u00e4nt\u00e4 h\u00e4nen paikalleen asti. Kun Caesar oli istuutunut, h\u00e4n torjui pyynn\u00f6n, ja kun h\u00e4nt\u00e4 yh\u00e4 julkeammin ahdistettiin, h\u00e4n antoi kaikille t\u00f6ykeit\u00e4 vastauksia. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Tillius tarttui molemmin k\u00e4sin h\u00e4nen togaansa [vaate] ja kiskaisi sen h\u00e4nen kaulaltaan alas. Se oli sovittu hy\u00f6kk\u00e4yksen merkki. Ensimm\u00e4isen\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 iski Casca tikarilla kaulaan, mutta haava ei ollut kuolettava eik\u00e4 vaikea koska iskij\u00e4, kuten on helposti ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4, aloittamaan joutuessaan oli kiihtynyt ja ep\u00e4varma. Caesar saattoikin t\u00e4m\u00e4n vuoksi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 ymp\u00e4ri ja tarttua tikariin kiinni, samalla kun h\u00e4n huusi latinaksi: \u201dKirottu Casca, mit\u00e4 sin\u00e4 teet\u201d, jolloin Casca sanoi veljelleen kreikaksi: \u201dAuta, veli.\u201d Kun ensimm\u00e4inen surmanisku oli annettu, salaliitosta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t valtasi sellainen pelko ja tyrmistys, ett\u00e4 kukaan heist\u00e4 ei uskaltanut liikahtaa paikaltaan eik\u00e4 rient\u00e4\u00e4 Caesaria auttamaan, ei edes saada sanaakaan suustaan. Kaikki murhaa valmistelleet paljastivat nyt miekkansa ja ahdistivat uhriaan. Mihin t\u00e4m\u00e4 vain k\u00e4\u00e4nsi katseensa, kaikkialla h\u00e4n n\u00e4ki miekkoja, jotka iskiv\u00e4t h\u00e4nt\u00e4 tai vilahtelivat h\u00e4nen kasvojensa ja silmiens\u00e4 edess\u00e4. Niin h\u00e4net tapettiin kuin teuras, ja kaikkien salaliittolaisten k\u00e4det olivat teossa osallisina, sill\u00e4 oli sovittu, ett\u00e4 jokainen antaisi h\u00e4nelle iskun ja kastaisi aseensa h\u00e4nen vereens\u00e4; t\u00e4m\u00e4n takia Brutuskin antoi h\u00e4nelle yhden iskun kupeeseen. Muutamat historioitsijat kertovat, ett\u00e4 Caesar oli jonkin aikaa puolustanut itse\u00e4\u00e4n ja huutaen koettanut v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 iskuja, mutta kun h\u00e4n sitten oli n\u00e4hnyt Brutuksen paljas miekka k\u00e4dess\u00e4, h\u00e4n oli toivonsa menett\u00e4neen\u00e4 vet\u00e4nyt togan p\u00e4\u00e4ns\u00e4 p\u00e4\u00e4lle. Ja niin h\u00e4n lys\u00e4hti sille jalustalle, jolta kohosi Pompeiuksen patsas, joka se sitten tapahtui sattumasta tai joku h\u00e4nen murhaajistaan h\u00e4net siihen ty\u00f6nsi. Kuolevan veri tahrasi koko jalustan; kun h\u00e4n siin\u00e4 makasi haavoissaan ja suoritti kuolinkamppailunsa, n\u00e4ytti silt\u00e4, ett\u00e4 itse Pompeius oli mukana kostamassa jalkojensa juuressa makaavalle vastustajalleen. Kerrotaan, ett\u00e4 Caesarin ruumiissa oli kaksikymment\u00e4kolme miekan ja tikarin iskem\u00e4\u00e4 haavaa. Kertomusten mukaan my\u00f6s salaliittolaiset haavoittivat toisiaan, kun he samanaikaisesti jouduttautuivat iskem\u00e4\u00e4n yhteen ruumiiseen.\u201d<\/em><\/p>\n<p><span style=\"color: #333399;\">Kuuluisien miesten el\u00e4m\u00e4kertoja 18<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Tekij\u00e4: Plutarkhos <\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Syntyajankohta: n. 80-120 jaa.<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Kieli: kreikka<\/span><\/p>\n<p><em>Cinna: (polvistuu) Oi, Caesar &#8211;<br \/>\n<\/em><em>Caesar: Pois! Yrit\u00e4tk\u00f6 siirt\u00e4\u00e4 Olympoksen?<br \/>\n<\/em><em>Decius: (Polvistuu) Suuri Caesar \u2013<br \/>\n<\/em><em>Caesar: Katso, tuossa Brutuskin jo konttaa turhaan!<br \/>\n<\/em><em>Casca: K\u00e4det, puhukaa puolestani!<br \/>\n<\/em><em>(Pist\u00e4v\u00e4t Caesaria, Casca ensin, Brutus viimeisen\u00e4)<br \/>\n<\/em><em>Caesar: Et tu, Brute? <\/em><em>[suom. Sin\u00e4kin, Brutukseni?] \u2013 Siis kaadu, Caesar!<br \/>\n<\/em><em>(kuolee)<br \/>\n<\/em><em>Cinna: Vapaus! Vapautus! Tyrannia on kuollut! Menk\u00e4\u00e4, julistakaa, huutakaa se kaduilla.&#8221; <\/em><\/p>\n<p><span style=\"color: #333399;\">Julius Caesar 19<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Tekij\u00e4: William Shakespeare <\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Syntyajankohta: 1599<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Kieli: englanti<\/span><\/p>\n<p>\u201c<em>Ennen kuin istunto p\u00e4\u00e4si virallisesti alkamaan, salaliittolaiset ahtautuivat diktaattorin [itsevaltias, t\u00e4ss\u00e4 Caesar] ymp\u00e4rille. Caesarin alaisena aiemmin palvellut Lucius Tillius Cimber pyysi paluulupaa veljelleen, joka ilmeisesti oli ollut kiihke\u00e4 pompeiuslainen [Caesarin vastustaja]. Muut painautuivat heid\u00e4n ymp\u00e4rilleen pyyt\u00e4en Caesaria suostumaan anomukseen ja koskettelivat ja suutelivat h\u00e4nen k\u00e4si\u00e4\u00e4n. Publius Servilius Casca Longus siirtyi seisomaan Caesarin tuolin taakse. Diktaattori ei antanut anelun liikuttaa itse\u00e4\u00e4n, vaan vastaili tyynesti kumoten pyyt\u00e4jien v\u00e4itteit\u00e4. \u00c4kki\u00e4 Cimber sieppasi otteen Caesarin togasta ja veti sen alas h\u00e4nen olkap\u00e4\u00e4lt\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 oli sovittu merkki ja Casca veti nyt tikarinsa esiin ja iski sill\u00e4, mutta hermostuksissaan onnistui vain raapaisemaan diktaattorin olkap\u00e4\u00e4t\u00e4 tai kaulaa. Caesar k\u00e4\u00e4ntyi ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sanoneen jotain sen tapaista kuin: \u201dKirottu Casca, mit\u00e4 oikein puuhaat?\u201d Joissakin selostuksissa h\u00e4nen v\u00e4itet\u00e4\u00e4n tarttuneen Cascan k\u00e4sivarsiin ja yritt\u00e4neen v\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 tikarin pois, mutta Suetoniuksen versiossa h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjoituspuikkoaan aseena ja l\u00e4visti sill\u00e4 Cascan k\u00e4sivarren. Casca huutaa velje\u00e4\u00e4n apuun \u2013 Plutarkhos sanoo h\u00e4nen nimenomaan k\u00e4ytt\u00e4neen kreikkaa eik\u00e4 Caesarin tavoin latinaa. Muut salaliittolaiset alkoivat pist\u00e4\u00e4 ja viilt\u00e4\u00e4 Caesaria. Diktaattorin ymp\u00e4rille syntyneess\u00e4 sekasortoisessa myll\u00e4k\u00e4ss\u00e4 monet, Brutus muiden mukana, saivat haavoja toistensa aseista. Vain kaksi senaattoria yritti auttaa Caesaria, mutta he eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet tunkeutumaan h\u00e4nen l\u00e4helleen. Diktaattori yritti puolustautua loppuun asti heit\u00e4 vastaan yritt\u00e4en taistella itsens\u00e4 v\u00e4kipakolla vapaaksi. Marcus Brutus pisti h\u00e4nt\u00e4 kerran nivusiin, ja jotkut v\u00e4ittiv\u00e4t h\u00e4nen Sevilian pojan n\u00e4hty\u00e4\u00e4n lopettaneen kamppailemisensa ja sanoneen viimeiset sanansa \u201dSin\u00e4kin, poikaseni\u201d \u2013 valitettavasti mik\u00e4\u00e4n ei todista suoranaisesti oikeaksi Shakespearen versiota et tu, Brute. Sitten diktaattori peitti p\u00e4\u00e4ns\u00e4 ja vaipui lattialle, aivan Pompeiuksen patsaan jalustan viereen. H\u00e4nen ruumiissaan oli 23 haavaa.\u201d<\/em><\/p>\n<p><span style=\"color: #333399;\">Caesar 20<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Tekij\u00e4: Adrian Goldsworthy <\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Ilmestymisvuosi: 2008<\/span><br \/>\n<span style=\"color: #333399;\">Kieli: englanti<\/span><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu2-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print2\"><strong>Tulkitse: <\/strong>Mit\u00e4 oheiset tekstikatkelmat kertovat Caesarin murhasta? Mist\u00e4 asioista niiss\u00e4 kerrotaan yhtenev\u00e4isesti? Mist\u00e4 asioista kertomus eroaa? Mit\u00e4 l\u00e4hdett\u00e4 pid\u00e4t itse luotettavimpana?<\/p>\n<h3><\/h3>\n<h3><\/h3>\n<h3>Miksi Caesar murhattiin?<\/h3>\n<p>Tultaessa ensimm\u00e4iselle vuosisadalle ennen ajanlaskun alkua, Roomasta oli kasvanut suurvalta. Roomalaiset olivat edenneet sotaretkill\u00e4\u00e4n voitosta voittoon ja alistaneet valtansa alle koko V\u00e4limeren alueen. Kasvun seurauksena kiistat siit\u00e4, kenelle valta Roomassa kuuluu, kasvoivat ja johtivat lopulta useisiin sis\u00e4llissotiin. N\u00e4m\u00e4 sis\u00e4llissodat aiheuttivat 40-luvulla eaa. sen, ett\u00e4 tasavalta romahti.<\/p>\n<p>Vuonna 60 eaa. Roomaa hallitsi kolme sotaretkill\u00e4\u00e4n mainetta niitt\u00e4nytt\u00e4 miest\u00e4: Pompeius, Crassus ja Caesar. He ly\u00f6tt\u00e4ytyiv\u00e4t yhteen ja perustivat triumviraatin, eli &#8221;kolmen miehen liiton&#8221;. T\u00e4m\u00e4 liitto hajosi vuonna 58 eaa. kun Crassus kuoli. Senaatti valitsi Rooman johtajaksi Pompeiuksen, mik\u00e4 ei ollut Caesarin mieleen. Vuoteen 45 eaa. menness\u00e4 Caesar oli kukistanut kaikki vastustajansa Pompeius mukaan lukien. H\u00e4n pakotti senaatin valitsemaan itsens\u00e4 sotajoukkojen ylip\u00e4\u00e4llik\u00f6ksi ja elinik\u00e4iseksi diktaattoriksi, eli henkil\u00f6ksi, jolla on rajoittamaton valta.<\/p>\n<p><strong>Mitk\u00e4 olivat Caesarin viimeiset sanat? <\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft wp-image-929 size-full\" title=\"Ludwig Gottlieb Portman: Julius Caesarin Murha,\u00a0 1801. Rijksmuseum, Alankomaat.\u00a0Public domain\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/17-5-RP-P-1905-2208.jpg\" alt=\"\" width=\"450\" height=\"723\" \/><\/p>\n<figure id=\"attachment_1578\" aria-describedby=\"caption-attachment-1578\" style=\"width: 450px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1578\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/17-3-RP-P-1905-2208.jpg\" alt=\"\" width=\"450\" height=\"723\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1578\" class=\"wp-caption-text\">Ludwig Gottlieb Portman: Julius Caesarin Murha, 1801.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Aineiston dokumentit kertovat Caesarin murhasta pohtien my\u00f6s h\u00e4nen viimeisi\u00e4 sanojaan. Usein on toisteltu, miten Caesar toteaa kuolemansa hetkell\u00e4 &#8221;Et tu, Brute&#8221; eli &#8221;sin\u00e4kin Brutukseni&#8221; osoittaen sanansa yst\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4lleen Brutukselle. Silminn\u00e4kij\u00e4raporttia murhasta ei ole s\u00e4ilynyt, eik\u00e4 kukaan paikalla olijoista ole kirjannut yl\u00f6s Caesarin sanoja. Kuuluisa lausahdus &#8221;Et tu, Brute&#8221; l\u00f6ytyy William Shakespearen n\u00e4ytelm\u00e4st\u00e4 Julius Caesar, joka on kirjoitettu noin 1600 vuotta murhan j\u00e4lkeen.<\/p>\n<p>Shakespearen keksim\u00e4t viimeiset sanat ovatkin j\u00e4\u00e4neet el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja niit\u00e4 on toisteltu n\u00e4ytelm\u00e4n ilmestymisen j\u00e4lkeen monissa eri yhteyksiss\u00e4. Sanonnalla viitataan petokseen ja pett\u00e4j\u00e4\u00e4n, jonka on ajateltu olevan kaikkein uskollisin ja luotettavin.<\/p>\n<p><strong>Miksi tarina Caesarin murhasta on j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n? <\/strong><\/p>\n<p>Caesarin murhan syyksi on arvioitu halu palata tasavaltalaiseen hallintoon, eli hallintomalliin, jossa kansalaiset saivat valita johtajansa. Caesar romutti monisatavuotisen tasavaltalaisen perinn\u00f6n, mik\u00e4 j\u00e4rkytti Rooman ylimyst\u00f6\u00e4. Caesarin kuoleman j\u00e4lkeen vallan tavoittelijoista vahvimpia olivat Marcus Antonius sek\u00e4 Caesarin sisarentytt\u00e4ren poika Octavianus (Augustus). He muodostivatkin aluksi uuden johtotriumviraatin, johon kolmanneksi liittyi Lepidus. Kolmikko ajautui lopulta sotaan toisia vastaan, jonka seurauksena Octavianuksesta tuli koko Rooman johtaja.<\/p>\n<p>Octavianus (Augustus) teki itsest\u00e4\u00e4n Rooman ensimm\u00e4isen keisarin. Keisari-nimityksen h\u00e4n otti Julius Caesarilta, jolloin sukunimest\u00e4 Caesar tuli k\u00e4site keisari. Ennen Caesaria ei k\u00e4sitett\u00e4 keisari ollut olemassa. Sen sijaan kaikkia Caesaria seuranneita antiikin Rooman hallitsijoita kutsuttiin keisareiksi.<\/p>\n<p>Eri aikoina keisarit ymp\u00e4ri Eurooppaa ovat pyrkineet eri tavoin osoittamaan oman asemansa periytyv\u00e4n antiikin Roomasta. Caesarin murha onkin j\u00e4\u00e4nyt el\u00e4m\u00e4\u00e4n tietynlaisena taitekohtana Rooman ja koko Euroopan historiassa. Siihen p\u00e4\u00e4ttyi lopullisesti Rooman tasavallan aika, ja siit\u00e4 alkoi Rooman keisarikausi.<\/p>\n<p>Julius Caesarin nimi liitet\u00e4\u00e4n my\u00f6s kalentereihin. H\u00e4nen kaudellaan Roomassa otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n niin sanottu juliaaninen kalenteri. Sen mukaan vuodessa on 365 1\/4 p\u00e4iv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 joka nelj\u00e4nteen vuoteen lis\u00e4ttiin yksi kokonainen p\u00e4iv\u00e4, niin sanottu karkausp\u00e4iv\u00e4. Sama kalenteri on pohjana my\u00f6s nykyiselle ajanlaskulle, jota kuitenkin tarkennettiin vuonna 1582, kun juliaanisessa kalenterissa havaittiin ep\u00e4tarkkuuksia.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu3-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print3\"><strong>Tutki<\/strong>: Keit\u00e4 historian merkkihenkil\u00f6it\u00e4 tied\u00e4t? Tutki millaisia tietoja heist\u00e4 esitell\u00e4\u00e4n eri l\u00e4hteiss\u00e4 (tutkimukset, elokuvat, kaunokirjallisuus, sarjakuvat). Pohdi miksi tutkimasi henkil\u00f6 on kohonnut merkkihenkil\u00f6ksi ja miten t\u00e4t\u00e4 asemaa yll\u00e4pidet\u00e4\u00e4n edelleen.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-935\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/17-4-DP333705.jpg\" alt=\"\" width=\"700\" height=\"933\" \/><\/p>\n<figure id=\"attachment_1579\" aria-describedby=\"caption-attachment-1579\" style=\"width: 700px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1579 size-full\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/17-4-DP333705.jpg\" alt=\"\" width=\"700\" height=\"933\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/17-4-DP333705.jpg 700w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/17-4-DP333705-225x300.jpg 225w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1579\" class=\"wp-caption-text\">P\u00e4\u00e4 patsaasta, jonka ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n esitt\u00e4v\u00e4n nuorta Julius Caesaria. Noin 5 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n<p>&nbsp;<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p style=\"text-align: center;\"><em>p\u00e4\u00e4kohtaspeksaus<\/em><br \/>\n<em> (voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teksti\u00e4\/kuvia&#8230;)<\/em><\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">1. L\u00c4HT\u00d6<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">2. V\u00c4LIAIKAPISTE<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">*<\/p>\n<p style=\"text-align: center;\">3. MAALI<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1577,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-736","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=736"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2964,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/736\/revisions\/2964"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1577"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}