{"id":734,"date":"2017-12-21T11:20:06","date_gmt":"2017-12-21T09:20:06","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=734"},"modified":"2018-11-26T17:12:59","modified_gmt":"2018-11-26T15:12:59","slug":"16-suden-kasvattamat-pojat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/16-suden-kasvattamat-pojat\/","title":{"rendered":"16. Suden kasvattamat pojat"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Oletko koskaan kuullut el\u00e4inten kasvattamista ihmislapsista?<\/p>\n


Aiemmin vaeltavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4neet ihmiset alkoivat asettua asumaan paikoilleen v\u00e4hitellen noin 11\u00a0000 vuotta sitten. Pysyv\u00e4n asutuksen kehitys alkoi jokilaaksoista ja levisi Eurooppaan tuhansien vuosien kuluessa. Eurooppaan kaupunkeja ilmestyi ensiksi nykyisen Kreikan ja sitten Italian alueille. Yksi niist\u00e4, Rooma, kasvoi ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n kokoon ja kukoistukseen.<\/p>\n

\n

Aineistot<\/h3>\n

Juppiterin lupaus Venukselle<\/strong><\/p>\n

Ihmisien, jumalain is\u00e4 k\u00e4\u00e4ntyi loistavin kasvoin,<\/em><\/p>\n

jolla h\u00e4n kirkastaa rajuilmat ja synke\u00e4n taivaan,<\/em><\/p>\n

tytt\u00e4ren puoleen, soi hymyn, suuteli h\u00e4nt\u00e4 ja lausui:<\/em><\/p>\n

\u201dPelkosi pois, Kythereia: se on suvun kohtalo aivan<\/em><\/p>\n

entinen. Kaupungin luvatun sin\u00e4 nousevan kyll\u00e4<\/em><\/p>\n

n\u00e4\u00e4t Laviniumiin; jalon Aeneaan yl\u00f6s taivaan<\/em><\/p>\n

t\u00e4htiin saat sin\u00e4 vied\u00e4, en muuttanut mielt\u00e4ni muuksi.<\/em><\/p>\n

Poikasi \u2013 kerron nyt pitemp\u00e4\u00e4n, kun mielt\u00e4si j\u00e4yt\u00e4\u00e4<\/em><\/p>\n

huoli, ja paljastan salat lausuen kohtalot julki \u2013<\/em><\/p>\n

k\u00e4y kovat raivoisat sodat Italiassa ja ly\u00f6 sen<\/em><\/p>\n

kiivaat heimot ja luo v\u00e4elleen omat lait sek\u00e4 muurit,<\/em><\/p>\n

—<\/em><\/p>\n

Kolmesataa koko vuotta se s\u00e4ilyy Hektorin heimon <\/em><\/p>\n

linnana, kunnes sen kuningassuvun Ilia-neito<\/em><\/p>\n

Marsin siitt\u00e4m\u00e4t saa, papitar, jumalkaksoset t\u00e4lle.<\/em><\/p>\n

Valtiuteen kohoaa susiturkkinen tuo susinaaraan<\/p>\n

ruokkima Romulus sitten ja pystytt\u00e4\u00e4 is\u00e4n Marsin <\/em><\/p>\n

muurit ja kaupungin, joka saa nimeksens\u00e4 Rooman.<\/em><\/p>\n

Aeneis 17<\/span>
\nTekij\u00e4: Vergilius <\/span>
\nSyntyajankohta: n. 20 eaa.<\/span>
\nKieli: latina<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Lue Vergiliuksen kuvaus Rooman synnyst\u00e4 ja kerro omin sanoin, mit\u00e4 siin\u00e4 tapahtuu?<\/p>\n

Myytti Rooman synnyst\u00e4<\/h3>\n

Roomassa k\u00e4vij\u00e4 ei voi v\u00e4ltty\u00e4 t\u00f6rm\u00e4\u00e4m\u00e4st\u00e4 kuviin tai patsaisiin, joissa naarassusi imett\u00e4\u00e4 kahta pient\u00e4 poikalasta. Pojat \u2013 veljekset Romulus ja Remus \u2013 ovat tarinan mukaan Aeneaan, Troijan sodasta monien vaiheiden j\u00e4lkeen Italiaan p\u00e4\u00e4tyneen sankarin, j\u00e4lkel\u00e4isi\u00e4. Romulus,\u00a0 Remus ja Aeneas ovat osa Rooman syntytarinaa. Tunnetuimman version niist\u00e4 kirjoitti roomalainen runoilija Vergilius vuosien 30-20 eaa. v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n

Romuluksen ja Remuksen tarina kulki aluksi suullisena perim\u00e4tietona, ja sill\u00e4 on paljon yhtym\u00e4kohtia muihin tarinoihin. Romulus ja Remus l\u00f6ytyiv\u00e4t hyl\u00e4ttyin\u00e4 jokeen laitetusta korista, aivan kuten Mooses, joka Raamatussa johdatti juutalaiset luvattuun maahan. Poikien is\u00e4 oli tarun mukaan Mars, sodan jumala. T\u00e4ten kaupungin perustajille saatiin jumalallinen alkuper\u00e4.<\/p>\n

Veljesten v\u00e4liset riidat ovat tunnettu tarinoiden aihe. Raamatustakin l\u00f6ytyy tarina, jossa Kain surmaa veljens\u00e4 Abelin. My\u00f6s Romuluksen ja Remuksen v\u00e4lille syntyi riita, joka johti siihen, ett\u00e4 Romulus tappoi Remuksen.<\/p>\n

El\u00e4inten kasvattamat lapset ovat kiehtoneet niin tarinankertojia kuin tiedemiehi\u00e4 my\u00f6s my\u00f6hemmin. Susien kasvattama on muun muassa Rudyard Kiplingin Viidakkokirjan<\/em> p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 Mowgli. Apinoiden parissa puolestaan kasvoi Tarzan, joka tuli tunnetuksi Edgar Rice Burroughsin kirjasarjasta sek\u00e4 niiden pohjalta tehdyist\u00e4 useista elokuvista. El\u00e4inten parissa, ihmisyhteis\u00f6st\u00e4 erill\u00e4\u00e4n kasvaneita lapsia on l\u00f6ydetty my\u00f6s todellisuudessa.<\/p>\n

\"\"
Lempe\u00e4 paimen l\u00f6yt\u00e4\u00e4 Romuluksen ja Remuksen suden sylist\u00e4. Pilakuva 1850-luvulta.<\/figcaption><\/figure>\n

Seitsem\u00e4n kukkulan kaupunki<\/strong><\/p>\n

Kaupunkien, kansojen ja yhteis\u00f6jen historiaan liittyy usein tarunhohtoinen alku, jossa yhdistyv\u00e4t niin jumalallinen alkuper\u00e4 kuin sankaruus. Sankarilla on rohkeutta, voimaa ja viisautta. Todellisuudessa ihmisen asuinpaikan valintaa ovat ohjanneet el\u00e4m\u00e4n perusrealiteetit, joita ovat ennen muuta turvallisuus ja ruoan hankinta.<\/p>\n

Rooman perustamisvuotena pidet\u00e4\u00e4n vuotta 753 eaa., jolloin susiemon sanotaan l\u00f6yt\u00e4neen Romuluksen ja Remuksen, huhtikuun 21. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Arkeologisten kaivausten perusteella Rooman alueella on ollut kyl\u00e4m\u00e4ist\u00e4 asutusta kolmetuhatta vuotta sitten, eli jo satoja vuosia aikaisemmin. Rooma on perustettu Tiber-joen it\u00e4rannalle, seitsem\u00e4n kukkulan ymp\u00e4rille. Tiber yhdisti kaupungin vajaan nelj\u00e4nkymmenen kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 olevaan V\u00e4limereen. Kaupunki sijaitsee keskell\u00e4 Italian niemimaata, joten kulkuyhteyksien kannalta Rooma oli erinomaisella paikalla. Sen ymp\u00e4rille kasvanut maatalous puolestaan ruokki kaupungin.<\/p>\n

Kyl\u00e4st\u00e4 suurvallaksi<\/strong><\/p>\n

Kyl\u00e4m\u00e4isen Rooman ymp\u00e4rill\u00e4 asui kolme huomattavasti alkuper\u00e4ist\u00e4 Roomaa suurempaa yhteis\u00f6\u00e4. Ajan saatossa kaikki kolme \u2013 etruskit, sabiinilaiset ja latinalaiset \u2013 saivat antaa periksi Roomalle. Syit\u00e4 kaupungin kasvulle oli paljon. Roomalaiset olivat taitavia sotimaan, mutta he kykeniv\u00e4t my\u00f6s neuvottelemaan naapurikaupunkien ja kansojen kanssa. Roomalainen yhteiskunta kehittyi omanlaiseksi noin 500 eaa., jolloin kaupunkilaiset kukistivat kuninkaansa ja siirtyiv\u00e4t tasavaltalaiseen j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Antiikin Ateenassa oli kehitelty demokraattinen el\u00e4m\u00e4nmuoto. Roomalainen tasavalta perustui roomalaisen yl\u00e4luokan eli patriisien muodostaman senaatin ymp\u00e4rille. Alemman luokan vapailla miehill\u00e4, plebeijeill\u00e4, ei aluksi ollut valtaa, mutta tasavallan kehittyess\u00e4 plebeijien oikeudet kasvoivat.<\/p>\n

\"\"
Etruskinaisen patsas, n. 300-200 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Patriisien ja plebeijien lis\u00e4ksi Roomassa oli orjia, joiden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvoi tasavallan laajentuessa suurvallaksi. Kaupunki tarvitsi kasvaessaan lis\u00e4\u00e4 orjia t\u00f6ihin.<\/p>\n

Rooman laajentuessa yhteydet kaikkialle V\u00e4limerelle kasvoivat. Jo ennen Rooman suuruuden aikaa kreikkalaiset olivat perustaneet Italian niemimaalle siirtokuntia, joilta roomalaiset omaksuivat muun muassa jumaltaruston ja uskonnon. He antoivat kuitenkin vanhoille jumalille omat nimet. Esimerkikksi kreikkalaisten p\u00e4\u00e4jumala Zeus muuttui Juppiteriksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Tutustu oman kaupunkisi syntyhistoriaan. Miksi se on syntynyt ja millaisia tarinoita kaupungin varhaisiin vaiheisiin liittyy?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"
Panorama, eli yleisn\u00e4kym\u00e4 Pietarinkirkolta Roomaan.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oletko koskaan kuullut el\u00e4inten kasvattamista ihmislapsista? Aiemmin vaeltavaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 el\u00e4neet ihmiset alkoivat asettua asumaan paikoilleen v\u00e4hitellen noin 11\u00a0000 vuotta sitten. Pysyv\u00e4n asutuksen kehitys alkoi jokilaaksoista ja levisi Eurooppaan tuhansien vuosien kuluessa. Eurooppaan kaupunkeja ilmestyi ensiksi nykyisen Kreikan ja sitten Italian alueille. Yksi niist\u00e4, Rooma, kasvoi ennen n\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n kokoon ja kukoistukseen. Aineistot Juppiterin lupaus Venukselle Ihmisien, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1572,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-734","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/734","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=734"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/734\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2963,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/734\/revisions\/2963"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1572"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=734"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=734"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}