{"id":732,"date":"2017-12-21T11:18:39","date_gmt":"2017-12-21T09:18:39","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=732"},"modified":"2018-11-26T17:12:42","modified_gmt":"2018-11-26T15:12:42","slug":"15-orjuus-antiikin-kreikassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/15-orjuus-antiikin-kreikassa\/","title":{"rendered":"15. Orjuus antiikin Kreikassa"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Voiko ihmist\u00e4 omistaa?<\/p>\n


Vapaat miehet olivat kreikkalaisten kaupunkivaltioiden t\u00e4ysivaltaisia kansalaisia, mutta toki kaupungissa asui muitakin ihmisryhmi\u00e4, naisia ja muualta kaupunkiin muuttaneita ei-kreikkalaisia, joita kreikkalaiset kutsuivat barbaareiksi. Lis\u00e4ksi kaupungeissa oli orjia.<\/p>\n

\n

Aineistot<\/h3>\n

Ensiksikin, hanki talo, ja vaimo, ja h\u00e4rk\u00e4 kynt\u00e4miseen \u2013 ja naisorja ettei vaimo joudu h\u00e4rk\u00e4\u00e4 seuraamaan \u2013 ja tee kotona kaikki valmiiksi, niin ettet joudu kysym\u00e4\u00e4n toiselta, jolloin h\u00e4n saattaa kielt\u00e4yty\u00e4, ja kun olet puutteessa, kausi menee ohitse ja ty\u00f6si valuu hukkaan. <\/em><\/p>\n

Ty\u00f6t ja p\u00e4iv\u00e4t 14<\/span>
\nTekij\u00e4: Hesiodos <\/span>
\nSyntyajankohta: n. 750 eaa.<\/span>
\nKieli: kreikka<\/span><\/p>\n

Jos, arvon lautamiehet, nyt k\u00e4\u00e4nn\u00e4tte ajatuksenne kysymykseen siit\u00e4 mik\u00e4 on orjan ja vapaan miehen ero, huomaatte ett\u00e4 suurin ero on siin\u00e4, ett\u00e4 orjan ruumis saa vastata t\u00e4m\u00e4n rikoksista, kun taas vapaiden miesten kohdalla ruumiillinen rangaistus on vasta vihoviimeinen keino.<\/em><\/p>\n

Puheita 15<\/span>
\nTekij\u00e4: Demosthenes <\/span>
\nSyntyajankohta: n. 350 eaa.<\/span>
\nKieli: kreikka<\/span><\/p>\n

Se, ett\u00e4 jotkut hallitsevat ja joitakin hallitaan, ei ole vain v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, vaan se on my\u00f6s edullista. Jotkut on syntym\u00e4st\u00e4 l\u00e4htien m\u00e4\u00e4r\u00e4tty olemaan hallittuja ja toiset hallitsemaan. – – Ne ovat luonnostaan orjia, jotka eroavat yht\u00e4 paljon muista ihmisist\u00e4 kuin ruumis eroaa sielusta ja villipeto ihmisest\u00e4. – – K\u00e4ytt\u00f6ns\u00e4 osalta orjat eiv\u00e4t juuri eroa kotiel\u00e4imist\u00e4. Molemmat auttavat ruumiillisella ty\u00f6ll\u00e4\u00e4n v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mien tarpeidemme tyydytt\u00e4misess\u00e4. Luonto on halunnut tehd\u00e4 vapaat ja orjat ruumiiltaan erilaisiksi. Orjat ovat rotevia, jotta he soveltuisivat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6miin teht\u00e4viins\u00e4. Vapaat taas ovat ryhdikk\u00e4it\u00e4 ja soveltumattomia mainitun kaltaisiin askareisiin. Sen sijaan he soveltuvat valtiolliseen el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joka taas jakautuu sodan ja rauhan aikaisiin teht\u00e4viin. <\/em><\/p>\n

Politiikka 16<\/span>
\nTekij\u00e4: Aristoteles <\/span>
\nSyntyajankohta: 330 eaa.<\/span>
\nKieli: kreikka<\/span><\/p>\n

Henkil\u00f6t aineistojen takana:<\/strong><\/p>\n

Hesiodos<\/em> oli runonlaulaja ja runoilija, joka vaikutti noin 700 eaa. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 Euroopan vanhimpana kirjailijana, joka on varmasti el\u00e4nyt historiallinen henkil\u00f6. Lainaus on otettu Hesiodoksen teoksesta Ty\u00f6t ja p\u00e4iv\u00e4t<\/em>. T\u00e4m\u00e4 teos kuvaa sit\u00e4, kuinka ty\u00f6 on ihmisen el\u00e4m\u00e4n v\u00e4ist\u00e4m\u00e4t\u00f6n osa. Samalla teos vakuuttaa, ett\u00e4 jos ihminen on valmis tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4, h\u00e4n tulee toimeen.<\/p>\n

\u00a0<\/em>Demosthenes<\/em> oli kreikkalainen valtiomies. H\u00e4net tunnetaan esimerkiksi ns. filippolaisista puheistaan, joilla h\u00e4n koetti nostattaa ateenalaiset taisteluun Makedoniaa vastaan. Katkelma on puheesta, jossa Demosthenes syytt\u00e4\u00e4 Timokrates <\/em>nimist\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 lakienvastaisista ehdotuksista.<\/p>\n

Aristoteles <\/em>oli filosofi ja tiedemies. H\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n yhten\u00e4 l\u00e4nsimaiseen ajatteluun eniten vaikuttaneista filosofeista. Katkelma on Aristoteleen teoksesta \u201dPolitiikka\u201d, jossa h\u00e4n k\u00e4sittelee erilaisia valtiomuotoja.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Miten oheisissa tekstikatkelmissa suhtauduttiin orjuuteen ja orjiin?<\/p>\n

Ateenan orjat<\/h3>\n

Orjuuden on arveltu syntyneen maanviljelyn kehityksen my\u00f6t\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in tuli kannattavammaksi pakottaa sotavangit ty\u00f6h\u00f6n kuin tappaa heid\u00e4t.<\/p>\n

\"\"
Yksityiskohta kreikkalaisesta ruukusta. Miehet punnitsemassa kauppatarvikkeita. Aikav\u00e4lilt\u00e4\u00a0 540-530 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Antiikin Kreikka ja Rooma olivat orjayhteiskuntia. Niiden talous perustui laajamittaiseen orjien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Orjia saatiin sotavangeista, mutta niit\u00e4 hankittiin my\u00f6s orjamarkkinoilta. Orjien j\u00e4lkel\u00e4isist\u00e4 tuli orjia, mik\u00e4 my\u00f6s lis\u00e4si orjien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Velkaantunut ihminen saattoi my\u00f6s joutua myym\u00e4\u00e4n itsens\u00e4 orjaksi. \u2013 T\u00e4llainen velkaorjuus kiellettiin tosin Ateenassa vuonna 594 eaa., koska vapaita ateenalaisia oli joutunut velkojensa vuoksi orjiksi, mit\u00e4 ei n\u00e4hty soveliaaksi.<\/p>\n

Antiikin Ateenassa on arvioitu el\u00e4neen noin 250 000 ihmist\u00e4, joista 30 000 on ollut kansalaisoikeudet, eli he ovat olleet vapaita miehi\u00e4. Orjien m\u00e4\u00e4r\u00e4 on vaihdellut eri aikoina ollen alimmillaan noin 60 000 ja enimmill\u00e4\u00e4n noin 200 000.<\/p>\n

Orjuus oli omana aikanaan yleisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4. Esimerkiksi filosofit Platon ja Aristoteles hyv\u00e4ksyiv\u00e4t orjuuden. Aristoteleen mukaan ihmisist\u00e4 osa oli \u201dluonnostaan\u201d orjia. Platon puolestaan katsoi, ett\u00e4 orjuus oli hyv\u00e4ksytty\u00e4, kunhan orjat eiv\u00e4t olleet kreikkalaisia.<\/p>\n

Orjien asema<\/strong><\/p>\n

Antiikin Kreikassa orjaa ei voinut erottaa vapaasta kansalaisesta pukeutumisen perusteella, ja heid\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 olivat osittain samoja kuin vapailla kansalaisillakin. Orjan asema vaihteli kuitenkin paljolti sen mukaan, oliko h\u00e4nen omistajansa yksityinen kansalainen vai valtio, sek\u00e4 sen mukaan millaista ty\u00f6t\u00e4 h\u00e4n teki. Orjia toimi niin sihteerein\u00e4, virkailijoina, kotiopettajina kuin kaivost\u00f6iss\u00e4 ja kaleereilla.<\/p>\n

Is\u00e4nt\u00e4 saattoi my\u00f6s vapauttaa orjansa. Antiikin Roomassa vapautetut orjat saattoivat nousta merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4nkin asemaan. Sen sijaan Ateenassa vapautetun orjan sosiaalinen kohoaminen ja kansalaisoikeuksien saaminen oli vaikeaa. Poikkeuksena tunnetaan kuitenkin pankkiirin orjana toiminut Pasion (kuollut 370 eaa.), joka jatkoi vapauduttuaan is\u00e4nt\u00e4ns\u00e4 pankkiliikett\u00e4, sai Ateenan kansalaisoikeudet ja josta tuli aikansa rikkain pankkiiri.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Miten Aristoteles perustelee sen, ett\u00e4 osa ihmisist\u00e4 on \u201dluonnostaan\u201d orjia? Jos p\u00e4\u00e4sisit juttelemaan Aristoteleen kanssa, millaisen oman n\u00e4kemyksesi orjuudesta h\u00e4nelle esitt\u00e4isit? Miten ja mill\u00e4 perustelisit v\u00e4itteesi?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"
Kreikkalainen hautakivi, miss\u00e4 nuori tytt\u00f6 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4hyv\u00e4isi\u00e4 lemmikkikyyhkyilleen, 450-440 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Voiko ihmist\u00e4 omistaa? Vapaat miehet olivat kreikkalaisten kaupunkivaltioiden t\u00e4ysivaltaisia kansalaisia, mutta toki kaupungissa asui muitakin ihmisryhmi\u00e4, naisia ja muualta kaupunkiin muuttaneita ei-kreikkalaisia, joita kreikkalaiset kutsuivat barbaareiksi. Lis\u00e4ksi kaupungeissa oli orjia. Aineistot Ensiksikin, hanki talo, ja vaimo, ja h\u00e4rk\u00e4 kynt\u00e4miseen \u2013 ja naisorja ettei vaimo joudu h\u00e4rk\u00e4\u00e4 seuraamaan \u2013 ja tee kotona kaikki valmiiksi, niin ettet […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1569,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-732","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=732"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2962,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732\/revisions\/2962"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1569"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=732"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=732"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=732"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}