{"id":730,"date":"2017-12-21T11:17:30","date_gmt":"2017-12-21T09:17:30","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=730"},"modified":"2018-11-26T17:12:22","modified_gmt":"2018-11-26T15:12:22","slug":"14-terve-mieli","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/14-terve-mieli\/","title":{"rendered":"14. Terve mieli"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4?<\/p>\n


Urheilun ohella my\u00f6s kulttuurilla ja tieteill\u00e4 oli keskeinen asema kreikkalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Demokratian ja olympialaisten lis\u00e4ksi kreikkalaiset nauttivat teatterista, runoudesta, musiikista ja kuvataiteesta. Taiteet kehittyiv\u00e4t antiikin Kreikan aikana huomattavasti, ja niill\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 asema yhteiskunnassa.<\/p>\n

\n

Aineistot<\/h3>\n
\"\"
Harrison Weirin kuvitusta teokseen Kolmesataa Aisopoksen faabelia. Piirros vuodelta 1867.<\/figcaption><\/figure>\n

KILPIKONNA JA J\u00c4NIS<\/em><\/p>\n

”Kilpikonna ja j\u00e4nis kinastelivat siit\u00e4, kumpi oli nopeampi, ja erosivat sovittuaan ensin kilpailuajasta ja -paikasta. J\u00e4nis luotti nopeuteensa eik\u00e4 viitsinyt juosta vaan heitt\u00e4ytyi tien varteen nukkumaan. Kilpikonna tiesi oman hitautensa eik\u00e4 hellitt\u00e4nyt; se kiirehti nukkuvan j\u00e4niksen ohi ja voitti kilpailun.”<\/em><\/p>\n

HIIRET JA K\u00c4RP\u00c4T<\/p>\n

”Hiiret ja k\u00e4rp\u00e4t sotivat kesken\u00e4\u00e4n. Kun hiiret olivat koko ajan h\u00e4vi\u00f6ll\u00e4, ne neuvottelivat kesken\u00e4\u00e4n ja p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t syyn olevan siin\u00e4, ettei niill\u00e4 ollut johtajaa. Niinp\u00e4 ne valitsivat keskuudestaan p\u00e4\u00e4llik\u00f6t. P\u00e4\u00e4llik\u00f6t halusivat erottautua muiden joukosta, valmistivat itselleen sarvet ja kiinnittiv\u00e4t ne p\u00e4\u00e4h\u00e4ns\u00e4. Mutta kun taistelu j\u00e4lleen alkoi, hiiret k\u00e4rsiv\u00e4t taas tappion. Kaikki muut pelastautuivat pujahtamalla koloihinsa, mutta p\u00e4\u00e4llik\u00f6t eiv\u00e4t sarvineen mahtuneet sis\u00e4\u00e4n, ja niin ne joutuivat kiinni ja k\u00e4rppien ruuaksi<\/em>.”<\/p>\n

RIIKINKUKKO JA KURKI<\/em><\/p>\n

”Riikinkukko pilkkasi kurkea ja halveksi sen v\u00e4ri\u00e4. \u201dMin\u00e4 pukeudun kultaan ja purppuraan\u201d, se sanoi \u201dmutta sinulla ei ole siivess\u00e4si mit\u00e4\u00e4n kaunista.\u201d \u201dMin\u00e4 laulan l\u00e4hell\u00e4 t\u00e4hti\u00e4 ja lenn\u00e4n taivaan korkeuksiin\u201d, vastasi kurki, \u201dmutta sin\u00e4 kuljet niin kuin kukko alhaalla kanojen kanssa.\u201d<\/em><\/p>\n

Aisopoksen tarinoita 13<\/span>
\nTekij\u00e4: Aisopos <\/span>
\nSyntyajankohta: 500-luku eaa.<\/span>
\nKieli: kreikka<\/span><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Kolmessa Aisopoksen el\u00e4intarinassa el\u00e4imet edustavat erilaisia ihmisi\u00e4 ja ihmisen k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4. Millaisia piirteit\u00e4 ihmiseen tarinoissa liittyy? Millaista ihmist\u00e4 tarinoissa arvostetaan?<\/p>\n

Taiteiden kehittyminen<\/h3>\n

\"\"<\/p>\n

Taide on ihmisen keino k\u00e4sitell\u00e4 omaa sis\u00e4ist\u00e4 maailmaansa ja tunteita sek\u00e4 kuvata yhteis\u00f6n el\u00e4m\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 iloja ja suruja. Taiteen avulla k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n my\u00f6s yhteis\u00f6lle vaikeita asioita. T\u00e4m\u00e4 kaikki n\u00e4kyi erityisesti kreikkalaisessa teatterissa, joka kehittyi Dionysos-jumalan palvontamenoista ammattimaisiksi teatteriesityksiksi. Monet n\u00e4ytelm\u00e4t, kuten Sofokleen Oidipus<\/em> tai Euripideen Medeia<\/em>, kuuluvat edelleen teatterien ohjelmistoon eri puolilla maailmaa.<\/p>\n

\"\"
Kreikkalaisia teatterimaskeja hellenistiselt\u00e4 ajalta, 1. vuosisata eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Kreikkalaisille oli olemassa kahdenlaista teatteria \u2013 komediaa ja tragediaa. N\u00e4ist\u00e4 ensimm\u00e4isen oli tarkoitus naurattaa ihmisi\u00e4 ja j\u00e4lkimm\u00e4isen koskettaa ihmisen vakavaa puolta. Tragediassa n\u00e4ytelm\u00e4n p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ille k\u00e4y yleens\u00e4 huonosti.<\/p>\n

Antiikin Kreikasta tunnetaan paljon runoilijoita, my\u00f6s naisia, kuten Sapfo. Tunnetuin antiikin teksti on kuitenkin Homeroksen Odysseia<\/em>. Se kertoo Ithakan saaren kuninkaasta Odysseuksesta.<\/p>\n

Odysseus l\u00e4htee Troijan sodan j\u00e4lkeen kotiinpaluumatkalle, mutta joutuu kymmenen vuotta kest\u00e4neelle harharetkelle. Sen aikana h\u00e4n tapaa niin yksisilm\u00e4isi\u00e4 kyklooppeja (j\u00e4ttil\u00e4inen) kuin muita vastoink\u00e4ymisi\u00e4. Odysseuksesta tuli l\u00e4nsimaisen kirjallisuuden sankarin esikuva, jota muut ovat hy\u00f6dynt\u00e4neet omissa teoksissaan.<\/p>\n

Kreikkalaiset harrastivat ja kehittiv\u00e4t taiteita laajasti. Teatterin ja kirjallisuuden lis\u00e4ksi kreikkalaisia kiinnostivat kuvanveisto, arkkitehtuuri sek\u00e4 keramiikkataide, josta parhaiten s\u00e4ilyneit\u00e4 esimerkkej\u00e4 ovat erilaiset ruukut ja maljakot. My\u00f6s musiikki oli kreikkalaisille t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta esimerkkej\u00e4 antiikin ajan kreikkalaisesta musiikista on s\u00e4ilynyt eritt\u00e4in v\u00e4h\u00e4n. Tunnetuin soitin oli kielisoitin lyyra.<\/p>\n

Tieteiden synty<\/strong><\/p>\n

Yliopistoissa tutkitaan eri asioita, jotta saataisiin luotettavaa tietoa vaikkapa avaruudesta, sairauksien parantamisesta tai menneist\u00e4 ajoista. Yliopistot syntyiv\u00e4t Euroopassa noin 900 vuotta sitten ja arabeilla jo v\u00e4h\u00e4n t\u00e4t\u00e4 aikaisemmin. Tieteellinen ajattelu syntyi kuitenkin antiikin Kreikassa ihmettelyst\u00e4 ja halusta l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vastauksia ihmettelyn my\u00f6t\u00e4 syntyneisiin kysymyksiin. Kreikkalaisten ryhdytty\u00e4 tutkimaan tietoa j\u00e4rjestelm\u00e4llisesti, syntyi tieteellisen ajattelun pohja.<\/p>\n

\"\"
Arkhimedeen ruuvi. Piirros vuodelta 1908,<\/figcaption><\/figure>\n

Kreikkalaiset olivat kiinnostuneita eri tiedonaloista, kuten matematiikasta, t\u00e4htitieteest\u00e4 ja maantieteest\u00e4. Useimmat tiedemiehet toimivat useilla tieteen aloilla. Esimerkiksi Arkhimedes kehitti niin matematiikkaa kuin l\u00f6ysi luonnonlakeja (Arkhimedeen laki). H\u00e4n sovelsi my\u00f6s tietojaan useissa keksinn\u00f6iss\u00e4\u00e4n, joista tunnetuin on Arkhimedeen ruuvi.<\/p>\n

Tieteen parissa toimineista naisista tunnetaan matemaatikko Hypatia Aleksandrialainen, joka vaikutti 300 jaa. Egyptin Aleksandriassa. Aleksandria oli yksi V\u00e4limeren kukoistavimmista kaupungeista, jossa my\u00f6s tieteell\u00e4 oli vahva asema.<\/p>\n

Ihminen ryhtyy filosofoimaan<\/strong><\/p>\n

Kreikkalaisissa kaupungeissa oli paikkoja erilaiseen julkiseen toimintaan, urheilemista, teatteria ja politiikkaa varten. Kaupungeissa, usein agoralla<\/em> tai muulla avoimella paikalla oli tilaa my\u00f6s filosofointiin ja el\u00e4m\u00e4n peruskysymysten pohtimiseen. Vapaat miehet saattoivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikaansa maailman olemuksen ja ihmisel\u00e4m\u00e4n kysymysten pohtimiseen. Mit\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4? Ent\u00e4 mit\u00e4 on onnellisuus?<\/p>\n

T\u00e4llaiset pohdinnat teki mahdolliseksi kreikkalaisten kaupunkien vauraus. Vauraus mahdollisti sen, ett\u00e4 osa vapaista miehist\u00e4 saattoi keskitty\u00e4 niin kulttuurin tekemiseen kuin sen kuluttamiseen.<\/p>\n

Sana filosofia tarkoittaa viisauden rakastamista. Kreikkalaisille se tarkoitti tieteellisen ajattelun perustaa ja keinoa hakea vastauksia ihmist\u00e4 koskeviin peruskysymyksiin. Ensimm\u00e4isen\u00e4 filosofina pidet\u00e4\u00e4n Sokratesta, joka k\u00e4vi oppilaidensa kanssa keskusteluja Ateenan agoralla. Keskustelut l\u00e4htiv\u00e4t yksinkertaisilta vaikuttavista kysymyksist\u00e4, jotka keskustelun my\u00f6t\u00e4 paljastuivat hyvin monimutkaisiksi.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Valitse jokin sinua kiinnostava kulttuurin ala tai taidemuoto, ja tutki, millainen vaikutus antiikin Kreikalla on ollut sille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"
Rafaelin maalaus Ateenan koulu (1509-1510) kuvaa antiikin tunnettuja filosofeja.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 on hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4? Urheilun ohella my\u00f6s kulttuurilla ja tieteill\u00e4 oli keskeinen asema kreikkalaisten el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Demokratian ja olympialaisten lis\u00e4ksi kreikkalaiset nauttivat teatterista, runoudesta, musiikista ja kuvataiteesta. Taiteet kehittyiv\u00e4t antiikin Kreikan aikana huomattavasti, ja niill\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 asema yhteiskunnassa. Aineistot KILPIKONNA JA J\u00c4NIS ”Kilpikonna ja j\u00e4nis kinastelivat siit\u00e4, kumpi oli nopeampi, ja erosivat sovittuaan ensin kilpailuajasta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1680,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-730","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=730"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2961,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/730\/revisions\/2961"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1680"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=730"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=730"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=730"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}