{"id":728,"date":"2017-12-21T11:15:33","date_gmt":"2017-12-21T09:15:33","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=728"},"modified":"2018-12-02T16:28:35","modified_gmt":"2018-12-02T14:28:35","slug":"13-terve-ruumis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/13-terve-ruumis\/","title":{"rendered":"13. Terve ruumis"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu1-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print1\">Mit\u00e4 olympialaiset merkitsev\u00e4t sinulle?<\/p>\n<p><br style=\"clear: both;\" \/>Maailman suurin urheilutapahtuma on nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein pidett\u00e4v\u00e4t kes\u00e4olympialaiset. Koko maailma pys\u00e4htyy seuraamaan niit\u00e4. Olympialaisten voittajat ovat lajeissaan parhaita maailmassa ja he saavat omassa maassaan kansallissankarin vastaanoton.<\/p>\n<p>Niin olympialaisten kuin useiden meille tuttujen urheilulajien juuret ovat antiikin Kreikassa.<\/p>\n<hr \/>\n<div class=\"aineistot\">\n<h3>Aineistot<\/h3>\n<figure id=\"attachment_1562\" aria-describedby=\"caption-attachment-1562\" style=\"width: 240px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1562 size-medium\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-4-naytto-DT5498-240x300.jpg\" alt=\"\" width=\"240\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-4-naytto-DT5498-240x300.jpg 240w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-4-naytto-DT5498.jpg 700w\" sizes=\"auto, (max-width: 240px) 100vw, 240px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1562\" class=\"wp-caption-text\">Saviruukku noin vuodelta 500 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n<figure id=\"attachment_1561\" aria-describedby=\"caption-attachment-1561\" style=\"width: 225px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1561 size-medium\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-3-naytto-Terracotta-neck-amphora-DP230073-225x300.jpg\" alt=\"\" width=\"225\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-3-naytto-Terracotta-neck-amphora-DP230073-225x300.jpg 225w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-3-naytto-Terracotta-neck-amphora-DP230073.jpg 700w\" sizes=\"auto, (max-width: 225px) 100vw, 225px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1561\" class=\"wp-caption-text\">Palkintoruukku, savi, noin vuodelta 500 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n<p><figure id=\"attachment_1560\" aria-describedby=\"caption-attachment-1560\" style=\"width: 234px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1560 size-medium\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-2-naytto-Kreikkalainen-terrakotta-amfora-arkaaiselta-ajalta-n.-530-eaa-metropolitan-public-domain-234x300.jpg\" alt=\"\" width=\"234\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-2-naytto-Kreikkalainen-terrakotta-amfora-arkaaiselta-ajalta-n.-530-eaa-metropolitan-public-domain-234x300.jpg 234w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-2-naytto-Kreikkalainen-terrakotta-amfora-arkaaiselta-ajalta-n.-530-eaa-metropolitan-public-domain.jpg 749w\" sizes=\"auto, (max-width: 234px) 100vw, 234px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1560\" class=\"wp-caption-text\">Kreikkalainen korkeakaulainen saviruukku noin vuodelta 530 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n<div style=\"clear: both;\"><\/div>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu2-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print2\"><strong>Tulkitse: <\/strong>Tarkastele oheisia ruukkuja. Mit\u00e4 urheilulajeja niiss\u00e4 kuvataan? Mit\u00e4 muita huomioita voit tehd\u00e4 kuvien perusteella urheilijoista ja urheilemisesta?<\/p>\n<h3>Urheilun merkitys<\/h3>\n<p>Kreikkalaiset ihannoivat sopusuhtaista ja urheilullista vartaloa. Urheilulla oli my\u00f6s l\u00e4heinen suhde sotataitoon ja sotilaalta vaadittaviin ominaisuuksiin. Lis\u00e4ksi urheilulla oli uskonnollinen rooli. Suuria kisoja vietettiin jumalten kunniaksi, jotka taruston mukaan harrastivat hekin urheilua.<\/p>\n<p>Menestyneet urheilijat nauttivat omassa kaupunkivaltiossaan suurta kunnioitusta, koska voitot eiv\u00e4t tuoneet kunniaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n urheilijoille, vaan my\u00f6s kotikaupungeille. Voittaja sai sankarin kotiinpaluun. H\u00e4nt\u00e4 juhlittiin usein eri tavoin, kuten kulkuein, juhlarunoin ja rahapalkinnoin. Parhaimmillaan urheilijan ei tarvinnut kantaa huolta tulevasta toimeentulosta, koska kaupunkivaltio takasi h\u00e4nelle toimeentulon loppuel\u00e4m\u00e4n ajaksi.<\/p>\n<p><strong>Olympian lehto<\/strong><\/p>\n<p>Tunnetuimmat kisat j\u00e4rjestettiin Olympiassa, jossa sijaitsi ylijumala Zeuksen palvontapaikka. Tarujen mukaan jumalat olivat kisailleet toisiaan vastaan eri lajeissa, kuten Zeus ja Kronos painissa tai Apollo ja Hermes kilpajuoksussa. Tarkkaa tietoa siit\u00e4, milloin kisoja on j\u00e4rjestetty ei ole, mutta ainakin vuodesta 776 eaa. l\u00e4htien Olympiassa oli kisailtu.<\/p>\n<p>Ymp\u00e4ri Kreikkaa j\u00e4rjestettiin paljon urheilukilpailuja, joten Olympian kisat olivat yksi muiden joukossa. Niist\u00e4 tuli kuitenkin tarujen ja kisoille syntyneen maineen vuoksi erityisen arvostetut. Kisoihin saapui osallistujia kaikkialta Kreikasta. Olympian kisoista muodostui niin t\u00e4rke\u00e4 osa kreikkalaisten eli helleenien kulttuuria, ett\u00e4 kisojen ajaksi pyrittiin saamaan kaupunkivaltioiden v\u00e4liset kiistat taka-alalle, jotta kaikki parhaat urheilijat voisivat osallistua kilpailuihin.<\/p>\n<p><strong>Laaja urheilun kirjo<\/strong><\/p>\n<p>Olympian kisoissa j\u00e4rjestettiin aluksi vain juoksukilpailuja yhden stadionin juoksussa. Juoksun mitta oli 600 jalkaa, joka vaihteli stadioneittain, koska jalan mitta oli eri paikoissa erilainen. 400-luvulle eaa. tultaessa Olympiassa kisattiin seuraavissa lajeissa: juoksu, ratsastus, paini, nyrkkeily, valjakkokilpailut ja <em>pankration. <\/em>Viimeksi mainittu oli vaativa kamppailulaji, jossa yhdistyiv\u00e4t paini ja nyrkkeily. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi kilpailtiin viisiottelussa, jonka lajeja olivat kiekon- ja keih\u00e4\u00e4nheitto, pituushyppy, juoksu ja paini.<\/p>\n<p>Olympian lajit olivat vain osa antiikin kreikkalaisten urheilukulttuuria. Siihen kuuluivat my\u00f6s kamppailulajit, joissa k\u00e4ytettiin aseita kuten miekkaa. Oli my\u00f6s palloilulajeja, joista suosituin, <em>harpaston<\/em>, muistuttaa nykyist\u00e4 rugbya. Harrastuslajeihin kuuluivat ainakin jousiammunta, uinti, soutu ja tanssi.<\/p>\n<p>Viimeiset olympialaiset pidettiin Olympiassa 300-luvun lopulla jaa. Kristinuskon levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 kisat kiellettiin niiden pakanallisuuden vuoksi. N\u00e4in yli tuhat vuotta kest\u00e4nyt perinne Olympiassa loppui.<\/p>\n<p>Urheiluharrastuksen uuden laajamittaisen levi\u00e4misen my\u00f6t\u00e4 1800-luvulla my\u00f6s olympialaiset her\u00e4tettiin henkiin. Ensimm\u00e4iset nykyaikaiset olympialaiset pidettiin Ateenassa vuonna 1896.<\/p>\n<p>Olympian henki el\u00e4\u00e4 olympiaperinteess\u00e4 konkreettisesti siin\u00e4, ett\u00e4 jokaisissa kisoissa sytytet\u00e4\u00e4n olympiatuli. Se saa alkunsa Olympiasta, jossa se sytytet\u00e4\u00e4n perinteisin menoin Heran temppeliss\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu3-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print3\"><strong>Tutki<\/strong>: Valitse joku antiikin aikainen urheilulaji ja tutki, kuinka se on muuttunut antiikin ajoista meid\u00e4n aikaamme?<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-899\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/12\/13-1-HKMS000005_km0000mrd9.jpg\" alt=\"\" width=\"450\" height=\"566\" \/><\/p>\n<figure id=\"attachment_1563\" aria-describedby=\"caption-attachment-1563\" style=\"width: 450px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1563\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-5-HKMS000005_km0000mrd9.jpg\" alt=\"\" width=\"450\" height=\"566\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-5-HKMS000005_km0000mrd9.jpg 450w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/13-5-HKMS000005_km0000mrd9-239x300.jpg 239w\" sizes=\"auto, (max-width: 450px) 100vw, 450px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1563\" class=\"wp-caption-text\">Helsingin olympialaiset 1952. Paavo Nurmi sytytt\u00e4\u00e4 olympiatulen Olympiastadionilla avajaisissa.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Mit\u00e4 olympialaiset merkitsev\u00e4t sinulle? Maailman suurin urheilutapahtuma on nelj\u00e4n vuoden v\u00e4lein pidett\u00e4v\u00e4t kes\u00e4olympialaiset. Koko maailma pys\u00e4htyy seuraamaan niit\u00e4. Olympialaisten voittajat ovat lajeissaan parhaita maailmassa ja he saavat omassa maassaan kansallissankarin vastaanoton. Niin olympialaisten kuin useiden meille tuttujen urheilulajien juuret ovat antiikin Kreikassa. Aineistot Tulkitse: Tarkastele oheisia ruukkuja. Mit\u00e4 urheilulajeja niiss\u00e4 kuvataan? Mit\u00e4 muita huomioita voit [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1559,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-728","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=728"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3210,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/728\/revisions\/3210"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1559"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=728"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=728"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=728"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}