{"id":726,"date":"2017-12-21T11:14:26","date_gmt":"2017-12-21T09:14:26","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=726"},"modified":"2018-12-02T16:29:13","modified_gmt":"2018-12-02T14:29:13","slug":"12-arpa-ratkaisee","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/12-arpa-ratkaisee\/","title":{"rendered":"12. Arpa ratkaisee"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Mit\u00e4 tarkoittaa se, ett\u00e4 valta on kansalla?<\/p>\n


Antiikin Ateenaa pidet\u00e4\u00e4n monella tavalla l\u00e4nsimaisen kulttuurin keskeisen\u00e4 alkukotina. Ateenassa kehittyiv\u00e4t tiede ja taide, mutta my\u00f6s uuden tyyppinen yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4. Ihmisten yhteis\u00f6iss\u00e4 valta oli perustunut yksin- tai harvainvaltaan. Ateenassa kehitettiin 500-luvulta ennen ajanlaskua j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jota alettiin kutsua demokratiaksi.<\/p>\n

\n
\n

Aineistot<\/h3>\n

Meid\u00e4n valtioj\u00e4rjestyksemme ei ensink\u00e4\u00e4n ole muitten kansojenj\u00e4rjestysten j\u00e4ljittely\u00e4, vaan se kelpaa ennemmin esikuvaksi muille. Sen nimen\u00e4 on kansanvalta, koska kansan enemmist\u00f6 siin\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 moniaat harvat henkil\u00f6t. Yksityisseikoissa on meill\u00e4 kaikilla samat oikeudet, mutta valtiollisissa toimissa riippuu kunkin arvo h\u00e4nen ansioistansa kaupunkiin n\u00e4hden, eik\u00e4 s\u00e4\u00e4tyluokasta: ei k\u00f6yhyys eik\u00e4 alhainen asema est\u00e4 ket\u00e4\u00e4n voimiensa mukaan\u00a0<\/em>toimimasta kaupungin hyv\u00e4ksi.<\/em><\/p>\n

Vapaamielisin\u00e4 olemme julkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4mme, emmek\u00e4 me liioin my\u00f6sk\u00e4\u00e4n luulevaisella uteliaisuudella urki kansalaistemme yksityist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4; me emme heit\u00e4 moiti, joskin joku heist\u00e4 hankkii itsellens\u00e4 hupeja mielens\u00e4 mukaan, emmek\u00e4 me h\u00e4nt\u00e4 katso karsain silmin, josta\u00a0<\/em>h\u00e4n voisi loukkautua, jos kohtakaan h\u00e4nt\u00e4 ei rangaista.<\/em><\/p>\n

Yksityisesti el\u00e4mme yst\u00e4vyydess\u00e4 emmek\u00e4 varsinkaan h\u00e4veli\u00e4isyydest\u00e4 julkisessa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 tee v\u00e4\u00e4ryytt\u00e4; tottelemme lakeja ja esivaltaa, ja semminkin niit\u00e4 lakeja, jotka suojelevat loukatuita, ja jotka, jos kohtakin kirjoittamattomina, tuottavat julkista h\u00e4pe\u00e4\u00e4 niille, jotka niit\u00e4 loukkaavat.<\/em><\/p>\n

—<\/em><\/p>\n

Samat miehet hoitavat omaa talouttaan ja valtion asioita, ja ammattilaisemme tuntevat aika hyvin viimeksi mainituita seikkoja; sill\u00e4 me yksin katsomme kelvottomaksi sit\u00e4 miest\u00e4, joka ei ota osaa n\u00e4ihin, emmek\u00e4 ainoastaan toimettomaksi. Niinik\u00e4\u00e4n me yhteisesti mietimme ja p\u00e4\u00e4t\u00e4mme asioita, emmek\u00e4 arvele, ett\u00e4 keskustelut olisivat haitaksi toimelle, vaan toimiminen keskustelematta on meist\u00e4 haitallista. My\u00f6skin siin\u00e4 on meill\u00e4 etu, ett\u00e4 me sek\u00e4 perusteellisesti mietimme asioita, ett\u00e4 kumminkin olemme uskaliaita toimessa, jotavastoin muilla rohkeus johtuu ajattelemattomuudesta, mutta miettiminen synnytt\u00e4\u00e4 ep\u00e4ily\u00e4. Aivan varmaan ovat ne pidett\u00e4v\u00e4t urhoollisimpina, jotka, vaikka kyll\u00e4 tuntevat rauhan suloudet, kuitenkaan eiv\u00e4t v\u00e4lt\u00e4 sodan vaaroja.\u00a0<\/em><\/p>\n

Peloponnesolaissota 12<\/span>
\nTekij\u00e4: Thukydides <\/span>
\nSyntyajankohta: n. 395 eaa.<\/span>
\nKieli: kreikka<\/span>\n<\/div>\n

\"\"
Philipp Foltz: Perikleen hautajaispuhe. Maalaus 1850-luvulta.<\/figcaption><\/figure>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Perikles, vaikutusvaltainen Ateenan kansalainen, kuvaa oheisessa puheessaan Ateenan demokratiaa n. 430 eaa. Millaisen kuvan h\u00e4n siit\u00e4 antaa?<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Ateenan nousu<\/h3>\n

Minolaista kulttuuria koskevassa luvussa kerrottiin myytti Minotauroksesta, jonka ateenalainen sankari Theseus surmasi. Myytti on kreikkalaista tarustoa ja kuvaa ateenalaisten vapautumista Kreetan vallan alta. Toisin kuin useat muut kaupungit, Ateenan ymp\u00e4rist\u00f6 ei ollut hedelm\u00e4llist\u00e4 viljelysseutua. Maa oli melko kuivaa ja karua, mutta soveltui hyvin oliivipuulle. Oliiveista saatavasta oliivi\u00f6ljyst\u00e4 tuli ateenalaisten t\u00e4rke\u00e4 vientituote.<\/p>\n

Ateenan asutus alkoi Akropolis-kukkulalta noin viisi tuhatta vuotta sitten. My\u00f6hemmin kukkulasta tuli uskonnollinen palvontapaikka, jonne rakennettiin temppeleit\u00e4 useille jumalille. Kukkula hallitsee edelleen Ateenan kaupunkia ja muodostaa sen historiallisen keskustan ytimen.<\/p>\n

Kukkulan alapuolella on agora<\/em> eli aukio, josta muodostui ateenalaisten el\u00e4m\u00e4n keskuspaikka. Kansalaiset kokoontuivat sinne yhteen p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s kaupunkinsa asioista.<\/p>\n

Kansalaisten kaupunki<\/strong><\/p>\n

Vuotta 510 eaa. pidet\u00e4\u00e4n demokratian kannalta merkitt\u00e4v\u00e4n\u00e4 vuotena. Tuolloin Ateenassa s\u00e4\u00e4dettiin laki, jolla my\u00f6s k\u00f6yhimmille ateenalaismiehille annettiin oikeus osallistua kaupungin asioita koskevaan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon. Ero muihin kaupunkikulttuureihin oli merkitt\u00e4v\u00e4, sill\u00e4 valta oli yleens\u00e4 keskittynyt harvoille varakkaille perheille. Ateenalaisiksi miehiksi ei kuitenkaan laskettu muualta muuttaneita asukkaita eik\u00e4 orjia, joilla ei ollut p\u00e4\u00e4t\u00f6svaltaa.<\/p>\n

T\u00e4ydet kansalaisoikeudet oli vain pienell\u00e4 joukolla ateenalaismiehi\u00e4, mutta heid\u00e4n v\u00e4lill\u00e4\u00e4n vallitsi tasa-arvo. L\u00e4hes viikoittain vapaat miehet kokoontuivat kansankokoukseen, jossa tehtiin Ateenaa koskevia t\u00e4rkeit\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Lis\u00e4ksi kaupungissa toimi viidensadan neuvosto, johon kuuluneet 500 kansalaista huolehtivat p\u00e4\u00e4t\u00f6sten toimeenpanosta ja valvonnasta. J\u00e4senet neuvostoon valittiin vuodeksi kerrallaan arpomalla vapaaehtoisten yli 30-vuotiaiden kansalaisten keskuudesta. Kyse oli er\u00e4\u00e4nlaisesta vaalista.<\/p>\n

Makedonian kuningas Filippos II valloitti kreikkalaiset kaupunkivaltiot 300-luvun lopulla. H\u00e4nen poikansa Aleksanteri Suuri jatkoi is\u00e4ns\u00e4 aloittamia sotaretki\u00e4 it\u00e4isell\u00e4 V\u00e4limerell\u00e4 ja valloitti laajoja alueita aina nykyist\u00e4 Aasiaa ja Afrikkaa my\u00f6ten. Samalla Ateena menetti itsen\u00e4isen asemansa ja sen my\u00f6t\u00e4 demokratiansa.<\/p>\n

Erilaiset vallanjakomallit<\/strong><\/p>\n

\"\"
Aristoteleen p\u00e4\u00e4, noin 320 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Antiikin Kreikassa yhteiskunnan muodot jaettiin kolmeen: 1) yksinvalta, 2) pienen joukon valta 3) kaikkien valta. Kreikkalainen filosofi Aristoteles oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 kustakin kolmesta oli olemassa sek\u00e4 hyv\u00e4 ett\u00e4 huono versio. Mik\u00e4li p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko perustui siihen, ett\u00e4 ajateltiin yhteis\u00f6n etua, kyse oli hyveellisest\u00e4 ja hyv\u00e4st\u00e4 johtamisesta. Jos p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteolla pyrittiin saamaan etuja itselle, j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 pidettiin turmiollisena ja rappiollisena.<\/p>\n

Ateena on tunnetuin antiikin demokratioista, muttei ainoa. Osassa kaupunkeja valta oli pienell\u00e4 joukolla. Tunnetuin t\u00e4llainen kaupunkivaltio oli Sparta, jota on pidetty Ateenan vastakohtana. Spartan el\u00e4m\u00e4nmeno perustui tiukkaan sotilaalliseen kuriin ja kasvatukseen. Kreikassa oli my\u00f6s yksinvaltaan perustuvia kaupunkivaltioita.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Haastattele kolmea aikuista ja kysy heid\u00e4n mielipidett\u00e4\u00e4n siihen, voisiko arvontaa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ateenalaisten tapaan nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 esimerkiksi niin, ett\u00e4 kansanedustajat ja kaupunginvaltuutetut arvottaisiin niist\u00e4, jotka osoittavat kiinnostuksensa n\u00e4ihin luottamusteht\u00e4v\u00e4\u00e4n. Pyyd\u00e4 perusteluja vastauksille.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"
Ruukunpalasia, joita antiikin Ateenassa k\u00e4ytettiin \u00e4\u00e4nestett\u00e4ess\u00e4 vihollisena pidetyn henkil\u00f6n karkottamisesta<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 tarkoittaa se, ett\u00e4 valta on kansalla? Antiikin Ateenaa pidet\u00e4\u00e4n monella tavalla l\u00e4nsimaisen kulttuurin keskeisen\u00e4 alkukotina. Ateenassa kehittyiv\u00e4t tiede ja taide, mutta my\u00f6s uuden tyyppinen yhteiskuntaj\u00e4rjestelm\u00e4. Ihmisten yhteis\u00f6iss\u00e4 valta oli perustunut yksin- tai harvainvaltaan. Ateenassa kehitettiin 500-luvulta ennen ajanlaskua j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, jota alettiin kutsua demokratiaksi. Aineistot Meid\u00e4n valtioj\u00e4rjestyksemme ei ensink\u00e4\u00e4n ole muitten kansojenj\u00e4rjestysten j\u00e4ljittely\u00e4, vaan se […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1555,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-726","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/726","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=726"}],"version-history":[{"count":23,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/726\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3211,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/726\/revisions\/3211"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1555"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=726"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=726"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}