{"id":724,"date":"2017-12-21T11:12:54","date_gmt":"2017-12-21T09:12:54","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=724"},"modified":"2018-11-26T17:11:22","modified_gmt":"2018-11-26T15:11:22","slug":"11-europa-saapuu-kreetalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/12\/21\/11-europa-saapuu-kreetalle\/","title":{"rendered":"11. Europa saapuu Kreetalle"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Selit\u00e4 muille, mik\u00e4 on Eurooppa.<\/p>\n

Nykyisen Euroopan alueen ensimm\u00e4inen kulttuuri, jota voidaan verrata Egyptiin, Kiinaan ja muihin kulttuureihin, joissa taide ja talous kukoistivat, syntyi Kreetalle toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Nimens\u00e4 kulttuuri sai myyttien prinsessa Europan pojan, kuningas Minoksen mukaan.<\/div>\n
\n

Aineistot<\/h3>\n

Foinikialainen prinsessa Europa (kreikaksi Europe, latinaksi Europa, Tethyksen ja Okeanoksen tyt\u00e4r) mainitaan lyhyesti Homeroksen Ilias<\/em> -eepoksessa.<\/p>\n

\u201d\u2026kuulun Foiniksin tyt\u00e4r\u2026\u201d <\/em>(Homeros: Ilias<\/u>, 14. luku [i]<\/a>)<\/p>\n

Ilias 10<\/span>
\nTekij\u00e4: Homeros <\/span>
\nSyntyajankohta: n. 700-luku eaa.<\/span>
\nKieli: kreikka<\/span><\/p>\n

\u201dFoiniksin tyt\u00e4r\u201d viittaa Europaan. Iliaan yhdest\u00e4 k\u00e4sikirjoituksesta on l\u00f6ydetty selitysosa (kommentaari), joka kuvaa myytti\u00e4 tarkemmin. Kommentaarin mukaan tarina on esiintynyt niin Hesiodoksella kuin runoilija Bakkhylideen teksteiss\u00e4. Hesiodos oli ensimm\u00e4isi\u00e4 nimelt\u00e4 tunnettuja kreikkalaisia kirjailijoita. H\u00e4nen tunnetuin teoksensa oli Jumalten synty<\/em>.<\/p>\n

\"\"
Hans Bol: Europan ry\u00f6st\u00f6. Maalaus vuodelta 1585.<\/figcaption><\/figure>\n

”Zeus n\u00e4ki Europan, Foiniksin tytt\u00e4ren ker\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 kukkia niityll\u00e4 nymfien kanssa, ja rakastui t\u00e4h\u00e4n. Zeus tuli maan p\u00e4\u00e4lle, muutti itsens\u00e4 h\u00e4r\u00e4ksi, vietteli Europan ja vei h\u00e4net mukaan meren yli Kreetalle. Kreetalla Europa jatkoi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Kreetan kuninkaan Asterionin kanssa ja synnytti kolme poikaa: Minos, Sarpedon ja Rhadamanthys.”<\/em><\/p>\n

Jumalten synty 11<\/span>
\nTekij\u00e4: Hesiodos<\/span>
\nSyntyajankohta: n. 700-luku eaa.<\/span>
\n Kieli: kreikka<\/span><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Lue oheinen katkelma liittyen myyttiin Europasta. Vertaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen tarinaa\u00a0 Gustave Moreaun ja Hans Bolin maalauksiin vuosilta 1869 ja 1585. Voidaanko tarinasta p\u00e4\u00e4tell\u00e4, millaiselta Europa n\u00e4ytti?<\/p>\n

Minolainen kulttuuri<\/h3>\n

Useat antiikin Kreikan t\u00e4rkeist\u00e4 kaupungeista, kuten Mykene ja Troija, l\u00f6ydettiin 1800-luvulla. Vuosisatojen saatossa kaupungit olivat syyst\u00e4 tai toisesta hautautuneet maakerrosten alle. Samalla ne olivat muuttuneet tarunhohtoisiksi, koska niist\u00e4 kertovia tarinoita tunnettiin, mutta kaupungit itse olivat kadonneet. T\u00e4llainen tarunhohtoinen kaupunki oli my\u00f6s Kreetalla sijainnut Knossos, minolaisen kulttuurin keskuspaikka. Englantilainen arkeologi Arthur Evans l\u00f6ysi sen 1890-luvulla. H\u00e4n nimesi l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ns\u00e4 kulttuurin Knossoksen ensimm\u00e4isen kuninkaan, Minoksen, mukaan.<\/p>\n

Kreetalla oli asuttu tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua. Alue oli hedelm\u00e4llinen maanviljelyn kannalta ja lis\u00e4ksi sijainti V\u00e4limerell\u00e4 oli erinomainen. Vaurauden, joita suurten palatsien rakentaminen vaati, minolaiset hankkivat kaupank\u00e4ynnill\u00e4. Saaren sijainnin johdosta kaupank\u00e4ynnist\u00e4 tuli minolaisille luonteva elinkeino. Kaupank\u00e4ynniss\u00e4 auttoi my\u00f6s minolaisten saviastioiden valmistamisen taito. Saviastioita tarvittiin ruuan ja juoman varastoimisessa ja kuljettamisessa.<\/p>\n

Minolainen kulttuuri ei tuhoutunut hetkess\u00e4, vaikka Kreetalla oli my\u00f6s tuhoisia maanj\u00e4ristyksi\u00e4. Noin 1500 eaa. Kreikan alueelta saapui ensin mykenel\u00e4isiksi kutsuttuja heimoja, ja viisisataa vuotta my\u00f6hemmin doorilaisiksi kutsuttuja heimoja, jotka ottivat saaren haltuunsa. Minolainen kulttuuri sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 monen muun tuhoutuneen kulttuurin tapaan paljon arvoituksia. Minolaisten k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4 kieli ei ole sukua millek\u00e4\u00e4n muulle tunnetulle kielelle.<\/p>\n

Myyttien saari<\/strong><\/p>\n

Useita antiikin tarinoita eli myyttej\u00e4 on sijoitettu Kreetalle. Yksi tunnetuimmista on tarina Minotauroksesta, hirvi\u00f6st\u00e4, jolla on ihmisen ruumis ja h\u00e4r\u00e4n p\u00e4\u00e4. Tarinan mukaan Kreetan kuningas Minos rakennutti Minotaurosta varten suuren ja sokkeloisen labyrintin, jonne hirvi\u00f6 piilotettiin kansalta. Minotauros ei l\u00f6yt\u00e4nyt sielt\u00e4 pois, mutta my\u00f6s sinne joutuneet ihmiset eksyiv\u00e4t ja joutuivat lopulta Minotauroksen surmaamiksi. Pit\u00e4\u00e4kseen Minotauroksen tyytyv\u00e4isen\u00e4, Minos uhrasi sille s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti miehi\u00e4 ja naisia Kreetan alaisuudessa olevasta Ateenasta.<\/p>\n

\"\"
Theseus surmaa Minotauruksen. Saviruukku noin vuodelta 490-480 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Minotauroksen voitti lopulta Theseus, joka oli meren jumala Poseidonin poika. Minoksen tyt\u00e4r Ariadne rakastui Theseukseen, kun t\u00e4m\u00e4 tuotiin uhrattavaksi Knossokselle. Ariadne antoi Theseukselle mukaan lankaker\u00e4n. Theseus kiinnitti langan toisen p\u00e4\u00e4n labyrintin suuaukolle ja vieritti lankaa per\u00e4ss\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4kseen pois labyrintist\u00e4.<\/p>\n

Minotauroksen surmanneesta Theseuksesta tuli Ateenan sankari. Uroteollaan h\u00e4n vapautti Ateenan kaupungin Minoksen johtaman Kreetan vallasta. Tarina on esimerkki siit\u00e4, miten myyttien avulla luodaan yhten\u00e4isyytt\u00e4, t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa ateenalaisten, ja lujitetaan yhteenkuuluvuuden tunnetta, usein yhteist\u00e4 vihollista vastaan.<\/p>\n

Myytit olivat ja ovat osin edelleen ihmisyhteis\u00f6jen tapa kuvata yhteis\u00f6n synnylle ja kehittymiselle t\u00e4rkeit\u00e4 tapahtumia. N\u00e4ill\u00e4 kahdella myytill\u00e4, Europan saapumisella Kreetalle ja Minotauroksella, on eurooppalaisessa kulttuurissa erityinen asema. Kun Eurooppa-nime\u00e4 alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tietyst\u00e4 maantieteellisest\u00e4 alueesta, jolla oli monia yhteisi\u00e4 piirteit\u00e4, tarina Europasta sai erityisen arvon. Europasta tuli Euroopan symboli. Sama koskee Theseusta, sankaria, joka vapautti Ateenan Kreetan vallan ikeest\u00e4. Minotauros oli tarina manner-Kreikan heimojen ja Ateenan noususta Kreetan ylivaltaa vastaan.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Selvit\u00e4 tarkemmin, mihin minolainen kulttuuri mahdollisesti tuhoutui? Vertaa sen tuhoutumista johonkin muuhun tuhoutuneeseen kulttuuriin.<\/p>\n

\"\"
Remoldus Eynhoudts: Europa. Etsaus 1600-luvulta.<\/figcaption><\/figure>\n
\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Selit\u00e4 muille, mik\u00e4 on Eurooppa. Nykyisen Euroopan alueen ensimm\u00e4inen kulttuuri, jota voidaan verrata Egyptiin, Kiinaan ja muihin kulttuureihin, joissa taide ja talous kukoistivat, syntyi Kreetalle toisella vuosituhannella ennen ajanlaskun alkua. Nimens\u00e4 kulttuuri sai myyttien prinsessa Europan pojan, kuningas Minoksen mukaan. Aineistot Foinikialainen prinsessa Europa (kreikaksi Europe, latinaksi Europa, Tethyksen ja Okeanoksen tyt\u00e4r) mainitaan lyhyesti Homeroksen […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1551,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-724","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=724"}],"version-history":[{"count":30,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2958,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/724\/revisions\/2958"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1551"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}