{"id":570,"date":"2017-11-30T16:35:09","date_gmt":"2017-11-30T14:35:09","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=570"},"modified":"2018-12-02T16:26:03","modified_gmt":"2018-12-02T14:26:03","slug":"9-pyramidit-yksi-maailman-ihmeista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/11\/30\/9-pyramidit-yksi-maailman-ihmeista\/","title":{"rendered":"9. Pyramidit – yksi maailman ihmeist\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Mik\u00e4 on mielest\u00e4si ihmeellisin tai vaikuttavin ihmisen tekem\u00e4 rakennus tai monumentti maapallolla?<\/p>\n


Pari sataa vuotta ennen ajanlaskun alkua koottiin lista V\u00e4limeren piirin seitsem\u00e4st\u00e4 ihmeest\u00e4. N\u00e4m\u00e4 olivat oman aikakautensa kaikkein vaikuttavimmat monumentit. Vain yksi, Gizan pyramidi Egyptiss\u00e4, on edelleen olemassa.<\/p>\n

\n
\n

Aineistot<\/h3>\n

Kreikkalainen historioitsija Herodotos eli noin 440 eaa. Herodotos kirjoitti\u00a0Historiateoksen<\/em> vuosina
\n450\u2013420 eaa. ihmisilt\u00e4 kuulemiensa kertomusten pohjalta.<\/p>\n

    \n
  1. Mutta h\u00e4nen [Rapsinitoksen] j\u00e4lkeens\u00e4 tuli egyptil\u00e4isten hallitsijaksi Kheops, joka sy\u00f6ksi maan t\u00e4ydelliseen kurjuuteen. H\u00e4n sulki n\u00e4et kaikki pyh\u00e4t\u00f6t ja esti ensiksi asukkaita uhraamasta niiss\u00e4 sek\u00e4 k\u00e4ski sitten kaikkia egyptil\u00e4isi\u00e4 tekem\u00e4\u00e4n h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n varten ty\u00f6t\u00e4. Toisia h\u00e4n k\u00e4ski ottamaan kivi\u00e4 Arabian vuoressa olevista louhoksista ja sielt\u00e4 vet\u00e4m\u00e4\u00e4n niit\u00e4 Niiliin saakka. Ja kun kivet oli kuljetettu laivoilla joen yli, niin h\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4si toisia ottamaan ne vastaan ja vet\u00e4m\u00e4\u00e4n ne niin kutsutun Libyan vuoren luo. Noin satatuhatta ihmist\u00e4 teki ty\u00f6t\u00e4, kukin ryhm\u00e4 aina kolme kuukautta kerrallaan. Kymmenen vuotta kului rasitetulle kansalle sen tien rakentamiseen, jota my\u00f6ten he vetiv\u00e4t kivi\u00e4. Ty\u00f6, joka ei minun n\u00e4hd\u00e4kseni ollut paljon pienempi, kuin pyramidin teko. – – Mutta itse pyramidin tekoon kului kahdenkymmenen vuoden aika. Jokainen sen nelj\u00e4st\u00e4 sivusta on kahdeksan pletronia ja korkeus sama, ja se on tehty hiotuista ja mit\u00e4 tarkimmin toisiinsa sovelletuista kivist\u00e4. <\/em><\/li>\n
  2. Ja t\u00e4m\u00e4 pyramidi rakennettiin seuraavalla tavalla. Se tehtiin niin, ett\u00e4 siin\u00e4 oli ik\u00e4\u00e4nkuin astuimet, joita toiset sanovat portaiksi, toiset taas rappusiksi. Sen j\u00e4lkeen nostettiin muut kivet, kohottamalla niit\u00e4 maasta ensimm\u00e4isen porraskertaan lyhyist\u00e4 hirsist\u00e4 tehdyill\u00e4 vivuilla. Aina milloin kivi nousi ensimm\u00e4iseen kertaan, niin se asetettiin toiseen vipuun, joka sijaitsi ensimm\u00e4isess\u00e4 kerrassa, ja sielt\u00e4 se vedettiin toiseen kertaan ja toiselle vivulle. Sill\u00e4 niin monta kuin oli porraskertaa, niin monta oli my\u00f6s vipua; tahi sitten oli yksi helposti kannettava vipu, jonka he siirsiv\u00e4t toisesta kerrasta toiseen, aina kun he olivat ottaneet pois kiven. Sill\u00e4 min\u00e4 tahdon mainita kummankin tavan, niinkuin todella kerrotaan. Ensiksi siis valmistettiin pyramidin ylin osa, sitten tehtiin se, mik\u00e4 oli t\u00e4t\u00e4 l\u00e4hinn\u00e4, ja lopuksi tehtiin se osa siit\u00e4, mik\u00e4 oli l\u00e4hinn\u00e4 maata.\u00a0<\/em><\/li>\n<\/ol>\n

    Historiateos I-II 7<\/span>
    \nTekij\u00e4: Herodotos <\/span>
    \nSyntyajankohta: n. 450-420 eaa.
    \nKieli: kreikka<\/span><\/p>\n<\/div>\n

    Oppikirjassa Keskikoulun yleinen historia I<\/em>\u00a0kerrotaan puolestaan seuraavasti pyramidien rakentamisesta:<\/p>\n

    \u201dSuurimman kaikista pyramideista rakennutti kuningas Khufu. Se on n. 140 m. korkea eli kaksi kertaa niin korkea kuin Suurkirkko Helsingiss\u00e4 torista mitattuna. Ja siihen on k\u00e4ytetty niin paljon kivi\u00e4, ett\u00e4 niist\u00e4 voitaisiin rakentaa ymp\u00e4ri koko Suomen nelj\u00e4n metrin korkuinen ja puolen metrin paksuinen muuri. Tarun mukaan t\u00e4m\u00e4n pyramidin rakentaminen kesti 30 vuotta, ja kuitenkin 100,000 henke\u00e4 oli sit\u00e4 rakentamassa. Kivet louhittiin vuoristosta ylemp\u00e4\u00e4 Niilin it\u00e4puolelta. Sielt\u00e4 ne kuljetettiin vartavasten rakennettua tiet\u00e4 Niilin rannalle, sitten lautoilla jokea pitkin ja edelleen ty\u00f6maalle, jossa ne suurilla vipulaitoksilla kohotettiin paikalleen.\u201d\u00a0<\/em><\/p>\n

    Oppi- ja lukukirja keski- ja tytt\u00f6kouluille sek\u00e4 seminaareille. Vanha ja keskiaika. 8<\/span>
    \nTekij\u00e4: Oskari Mantere & Gunnar Sarva <\/span>
    \nIlmestymisvuosi: 1915<\/span><\/p>\n

    Suomen Kuvalehdess\u00e4 julkaistiin 11.1.2010 toimittaja Netta Vuorisen juttu Egyptin hautal\u00f6yd\u00f6ist\u00e4.\u00a0Artikkeli k\u00e4sittelee Gizan pyramidien l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 l\u00f6ydettyj\u00e4 hautoja, jotka ovat saaneet tutkijat uskomaan, ettei pyramideja rakennettukaan orjaty\u00f6voimalla. Sen sijaan asialla ovat olleet vapaat ty\u00f6miehet.<\/p>\n

    \"\"
    Kissapatsas. Hautal\u00f6yt\u00f6 Egyptist\u00e4, tehty n. 664\u201330 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

    Vanhimmat l\u00f6ydetyt, tiilist\u00e4 rakennetut haudat ovat per\u00e4isin vuosilta 2649-2374 ennen ajanlaskun alkua. Artikkelissa kaivauksia johtava Zahi Hawass kertoo, kuinka hautojen \u201dsijainti viittaa vahvasti siihen, etteiv\u00e4t haudan lepoon lasketut ihmiset olleet miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 orjia.\u201d<\/em><\/p>\n

    Arkeologit ovat arvioineet haudoista ker\u00e4tyn aineiston perusteella, ett\u00e4 pyramideja rakentaneet ty\u00f6l\u00e4iset saivat ruokansa Niilin suistoalueilla asuvilta maanviljelij\u00f6ilt\u00e4. Heid\u00e4n mukaansa ruokaa toimittaneet maanviljelij\u00e4t eiv\u00e4t joutuneet maksamaan veroja, koska osallistuivat rakennushankkeisiin.<\/p>\n

    Suomen Kuvalehden artikkeli jatkaa kertomalla, kuinka rakennusalueelle toimitettiin p\u00e4ivitt\u00e4in 21 h\u00e4rk\u00e4\u00e4 ja 23 lammasta. <\/em><\/p>\n

    ”Parhaimmillaan ty\u00f6l\u00e4isi\u00e4 oli kymmenisentuhatta. Pyramidien l\u00e4heisyydest\u00e4 l\u00f6ytyneet haudat kuuluvat kesken rakentamisen menehtyneille ty\u00f6l\u00e4isille. Pyramidien rakentajat ty\u00f6skenteliv\u00e4t kolmen kuukauden jaksoissa.<\/em><\/p>\n

    Egyptin hautal\u00f6yt\u00f6. Ketk\u00e4 todella rakensivat Gizan pyramidit. Suomen Kuvalehti 9<\/span>
    \nTekij\u00e4: Netta Vuorinen <\/span>
    \nIlmestymisvuosi: 2010<\/span><\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Tulkitse: <\/strong>Ketk\u00e4 rakensivat Gizan pyramidit? Miten n\u00e4m\u00e4 pyramidit saatiin rakennetuksi?<\/p>\n

    Egyptin pyramidit<\/h3>\n

    Egyptist\u00e4 on l\u00f6ytynyt 138 pyramidia. Ne on rakennettu vuosien 2700-600 eaa. v\u00e4lisen\u00e4 aikana. Suurin osa pyramideista on rakennettu Egyptin hallitsijan, faraon ja h\u00e4nen perheens\u00e4 hautapaikoiksi.<\/p>\n

    Gizassa oleva Kheopsin (Khufun) pyramidi on ehk\u00e4 kaikkein tunnetuin pyramidi. Se on my\u00f6s suurin koskaan rakennettu pyramidi, ollen aikoinaan 146,6 metri\u00e4 korkea. Pyramidi koostuu noin 2,3 miljoonasta kivilohkareesta, joiden keskipaino on 2500 kiloa. Se on rakennettu noin vuonna 2650 eaa. ja oli maailman korkein rakennus noin 3800 vuoden ajan.<\/p>\n

    Ketk\u00e4 rakensivat pyramidit ja miten? <\/strong><\/p>\n

    \"\"
    Tutankhamonin hautanaamio. Farao Tutankhamon hallitsi Egypti\u00e4 1330\u20131320-luvuilla eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

    Vuosisatojen ajan historioitsijat ja arkeologit ovat keskustelleet siit\u00e4, ketk\u00e4 ovat rakentaneet pyramidit. Kreikkalaisen historioitsijan Herodotoksen mukaan pyramidien rakentajina toimivat orjat. Nyky\u00e4\u00e4n monet tutkijat ovat kuitenkin sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pyramidien rakentajia olivat maanviljelij\u00e4t, jotka eiv\u00e4t Niilin tulvien aikaan voineet viljell\u00e4 peltojaan. N\u00e4in he osallistuivat pyramidien rakennusty\u00f6h\u00f6n joka vuosi noin kolmen kuukauden ajan joka.<\/p>\n

    Vaikka yksimielisyytt\u00e4 pyramidien rakentajista ei ole, on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 rakentamiseen meni aikaa vuosikymmeni\u00e4. Jo antiikin kreikkalaiset pohtivat niiden rakennustapaa. T\u00e4t\u00e4 kuvaa Herodotoksenkin kirjoitus, jonka mukaan\u00a0painavat kivet nostettiin\u00a0paikoilleen puisilla nostureilla.<\/p>\n

    Nykyisin monet tutkijoista ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 pyramidien rakentamisessa on k\u00e4ytetty apuna ulkopuolella kulkenutta luiskaa, jota pitkin kivet on kuljetettu paikoilleen. On esitetty my\u00f6s teoria siit\u00e4, ett\u00e4 luiskat olisikin rakennettu pyramidien sis\u00e4puolelle ja pyramidin kulmat rakennettu viimeisen\u00e4. Osa tutkijoista on my\u00f6s laskenut, ett\u00e4 kivet olisi voitu kuljettaa paikoilleen puutukien avulla.<\/p>\n

    Mist\u00e4 tietomme Egyptin historiasta on per\u00e4isin? <\/strong><\/p>\n

    Egyptin historia on vuosituhansien kuluessa kiehtonut monia. Nykyaikainen Egyptin historian tutkimus k\u00e4ynnistyi pitk\u00e4lti Napoleon Bonaparten sotaretkest\u00e4 Egyptiin vuonna 1798. My\u00f6hemmin Ranskaa keisarina hallinneella Napoleonilla oli sotaretkell\u00e4\u00e4n mukanaan my\u00f6s tiedemiehi\u00e4, jotka aloittivat egyptil\u00e4isten monumenttien tutkimisen.<\/p>\n

    \"\"
    Rosettan kivi vuodelta 196 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

    Egyptil\u00e4ist\u00e4 kirjoitusta eli hieroglyfej\u00e4 ei aiemmin osattu tulkita. Napoleonin sotaretken yhteydess\u00e4 kuitenkin l\u00f6ydettiin niin sanottu Rosettan kivi, jossa oli sama teksti hieroglyfeill\u00e4 ja muinaiskreikaksi kirjoitettuna. N\u00e4in saatiin avain hieroglyfien ymm\u00e4rt\u00e4miseen. T\u00e4m\u00e4n my\u00f6t\u00e4 kiinnostus Egyptin historiaa ja kulttuuria kohtaan lis\u00e4\u00e4ntyi. Samalla monia historiallisia rakennelmia ja aarteita kuljetettiin ja ry\u00f6v\u00e4ttiin Egyptist\u00e4 muualle maailmaan.<\/p>\n

    Muinaisen Egyptin historiasta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 on saatu tutkimuksen my\u00f6t\u00e4 entist\u00e4 enemm\u00e4n tietoa. Ensimm\u00e4iset tieteelliset hautatutkimukset aloitettiin 1800-luvun lopulla ja niit\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n edelleen. Yksi ehk\u00e4 merkitt\u00e4vimmist\u00e4 hautal\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 on ollut farao Tutankhamonin hautakammion l\u00f6ytyminen vuonna 1922, sill\u00e4 t\u00e4t\u00e4 hautakammiota ei ollut vuosisatojen mittaan ry\u00f6v\u00e4tty.<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    Tutki:<\/strong> Miksi antiikin aikana juuri rakennukset valittiin ihmeiksi? Mitk\u00e4 olisivat nykyaikamme maailman seitsem\u00e4n ihmett\u00e4?<\/p>\n

    \"\"<\/p>\n

    \"\"
    Henri B\u00e9chardin valokuva pyramidilla kiipeilij\u00f6ist\u00e4 vuodelta 1860-1880.<\/figcaption><\/figure>\n
    <\/a><\/h5>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Mik\u00e4 on mielest\u00e4si ihmeellisin tai vaikuttavin ihmisen tekem\u00e4 rakennus tai monumentti maapallolla? Pari sataa vuotta ennen ajanlaskun alkua koottiin lista V\u00e4limeren piirin seitsem\u00e4st\u00e4 ihmeest\u00e4. N\u00e4m\u00e4 olivat oman aikakautensa kaikkein vaikuttavimmat monumentit. Vain yksi, Gizan pyramidi Egyptiss\u00e4, on edelleen olemassa. Aineistot Kreikkalainen historioitsija Herodotos eli noin 440 eaa. Herodotos kirjoitti\u00a0Historiateoksen vuosina 450\u2013420 eaa. ihmisilt\u00e4 kuulemiensa kertomusten […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1542,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-570","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=570"}],"version-history":[{"count":22,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3208,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/570\/revisions\/3208"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1542"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=570"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=570"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=570"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}