{"id":530,"date":"2017-11-30T13:56:59","date_gmt":"2017-11-30T11:56:59","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=530"},"modified":"2018-12-02T16:22:52","modified_gmt":"2018-12-02T14:22:52","slug":"6-kaupungin-muurit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/11\/30\/6-kaupungin-muurit\/","title":{"rendered":"6. Kaupungin muurilla"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Miksi vanhat kaupungit on ymp\u00e4r\u00f6ity muurein? Miksi uudemmilla kaupungeilla ei yleens\u00e4 ole muureja?<\/p>\n

Maanviljelyksen aloittaminen noin 11 000 vuotta sitten muutti ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se mahdollisti pysyv\u00e4n asutuksen syntymisen, koska ihmiset eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 niin riippuvaisia ruuan ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja pyyt\u00e4misest\u00e4 kuin aiemmin, kun he olivat saaneet ravintonsa metsist\u00e4 ja vesist\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n

\n
\n

\"\"
piirros: Harri Istvan M\u00e4ki<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Tutustu oheiseen piirrokseen muinaisesta Jerikon kaupungista. Mit\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 kaupungin el\u00e4m\u00e4st\u00e4 voit tehd\u00e4 sen perusteella?<\/em><\/p>\n

Mets\u00e4stys-ker\u00e4ilykulttuurista maanviljelyn pariin: ihmisyhteis\u00f6jen synty<\/h3>\n
\"\"<\/a>
Turkiksia Saarij\u00e4rven kivikauden kyl\u00e4ss\u00e4<\/figcaption><\/figure>\n

Kivikauden ihmiset eliv\u00e4t pieniss\u00e4, parinkymmenen ihmisen yhteis\u00f6iss\u00e4 liikkuen paikasta toiseen. He saivat ravintonsa ker\u00e4ilem\u00e4ll\u00e4 marjoja, kasveja, juuria, p\u00e4hkin\u00f6it\u00e4 ja siemeni\u00e4 sek\u00e4 mets\u00e4st\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja kalastamalla. Yhteis\u00f6t olivat pieni\u00e4, sill\u00e4 kullakin alueella ruokaa riitti vain pienen joukon ravinnoksi. Yhteis\u00f6jen kokoa rajoitti ruuan saatavuus sek\u00e4 se, ett\u00e4 yhteis\u00f6n j\u00e4senten piti kyet\u00e4 liikkumaan.<\/p>\n

Ihmiset oppivat viljelem\u00e4\u00e4n maata noin 11 000 vuotta sitten. Aluksi maanviljely oli pienimuotoista. Kesti tuhansia vuosia ennen kuin taito viljell\u00e4 maata levisi ja ihmiset todella siirtyiv\u00e4t mets\u00e4styksest\u00e4 ja ker\u00e4ilyst\u00e4 maanviljelyyn. Maanviljely kehittyi alueilla, joissa oli joki. T\u00e4llaisia jokilaaksoja olivat Niili (Egypti), Eufrat ja Tigris (Kaksoisvirtain maa eli Mesopotamia), Indus (Intia) ja Hu\u00e1ngh\u00e9 eli Keltainen joki (Kiina).<\/p>\n

Pysyv\u00e4 asutus mahdollisti turvatumman ruuan saannin. Sen my\u00f6t\u00e4 suuremman joukon ruokkiminen oli mahdollista. Pysyv\u00e4st\u00e4 asutuksesta muodostui ensin kyli\u00e4 ja sitten kaupunkeja, jotka vetiv\u00e4t puoleensa ihmisi\u00e4 my\u00f6s kauempaa. Kaupunkien v\u00e4est\u00f6nkasvu ei kuitenkaan ollut tasaista ja varmaa, sill\u00e4 tiiviiss\u00e4 ihmisasutuksessa pahojen kulkutautien levi\u00e4minen oli paljon tuhoisampaa kuin harvaan asutuilla alueilla.<\/p>\n

Yksi maailman vanhimmista kaupungeista on Jeriko, joka sijaitsee nykyisen Israelin valtion it\u00e4osassa. Noin 10 000 vuotta sitten kaupungissa on asunut ilmeisesti jo yli 2000 asukasta. Tuolloin kaupungin ymp\u00e4rille rakennettiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa muuri.<\/p>\n

Jerikon kaupungin kehitykseen sis\u00e4ltyy hyvin erilaisia jaksoja. Jossakin vaiheessa kaupunki on ollut jopa asumaton. My\u00f6s Raamatussa Jerikon kaupunki mainitaan useita kertoja.<\/p>\n

\"\"
Hollantilaisen Gilliam van der Gouwenin piirros Jerikon kaupungista vuodelta 1728. Piirros kuvaa Raamatussa kerrottua Jerikon tuhoa (Joosuan kirja 6. luku)<\/figcaption><\/figure>\n

Ty\u00f6n eriytyminen<\/strong><\/p>\n

Maanviljely muutti ihmisten muodostamien yhteis\u00f6jen toimintaa merkitt\u00e4v\u00e4sti. Pyyntikulttuurissa mets\u00e4stys ja kalastus kuuluivat yleens\u00e4 miehille, kun taas marjojen, p\u00e4hkin\u00f6iden ja muiden kasvien ker\u00e4ily naisille. Maanviljelyss\u00e4 miehet siirtyiv\u00e4t viljelem\u00e4\u00e4n maata ja naiset hoitamaan kotia ja lapsia.<\/p>\n

Maanviljely johti my\u00f6s t\u00f6iden eriytymiseen. Kasteluj\u00e4rjestelmien rakentaminen, hoitaminen ja parantaminen vaativat erityisosaamista, jolloin yksi henkil\u00f6 ei voinut en\u00e4\u00e4 hallita kaikkia t\u00f6it\u00e4. Viljelyss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vien ty\u00f6kalujen valmistaminen johti sep\u00e4n ammatin kehittymiseen. Viljan varastoiminen ja kauppaaminen puolestaan edellytti kirjanpitoa, mik\u00e4 johti kirjoitustaidon ja kirjurien ammattikunnan syntymiseen.<\/p>\n

\"\"
Yksityiskohta egyptil\u00e4isen Sennedjemin hautakammion sein\u00e4maalauksesta noin vuodelta 1200 eaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Maanviljelyn kehitys johti siihen, ett\u00e4 joillakin kaupungeilla oli viljaa ja muita tuotteita enemm\u00e4n kuin omassa kaupungissa kulutettiin. Lis\u00e4ksi eri alueiden kaupungit keskittyiv\u00e4t tuottamaan eri asioita osaamisen ja maaston edellytysten mukaan. Alueet alkoivatkin k\u00e4yd\u00e4 kauppaa tuotteillaan, jonka seurauksena osa alueista rikastui huomattavasti.<\/p>\n

Yhteiskunnan eriarvoistuminen<\/strong><\/p>\n

\"\"<\/p>\n

\"\"
Savitaulu, Mesopotamian alueelta n. 2100-2000 eaa<\/figcaption><\/figure>\n

Kaupunkeihin syntynyt vauraus ei jakaantunut tasaisesti. Sek\u00e4 valta ett\u00e4 omaisuus kasaantuivat pienemmille ryhmille, jolla oli erityisosaamista, kuten kirjoitustaito tai sotataito. N\u00e4m\u00e4 taidot keskittyiv\u00e4t usein samoille suvuille. Taitoja pyrittiin siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n sukupolvelta toiselle koulutuksen avulla. N\u00e4in syntyiv\u00e4t kaupunkien mahtisuvut. Joissakin kaupungeissa valta keskittyi yhdelle henkil\u00f6lle ja suvulle niin, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 tuli kaupunkien yksinvaltiaita.<\/p>\n

Eriarvoisuus n\u00e4kyi my\u00f6s kaupunkien rakenteissa. Vauraimmat perheet rakensivat itselleen suuria taloja, joissa oli paljon ylellisyysesineit\u00e4 ja taidetta. K\u00f6yhempien talot puolestaan ilmestyiv\u00e4t kaupunkien laidoille. Ne olivat pieni\u00e4 ja vieri vieress\u00e4. Kaupunkien keskustoihin rakennettiin suuria julkisia rakennuksia vallan merkeiksi. N\u00e4it\u00e4 olivat hallitsijoiden palatsit ja uskonnolliset temppelit.<\/p>\n

Pyyntikulttuureissa naisen ja miehen asema oli ollut tasa-arvoisempi, koska molemmat osallistuivat elannon hankintaan. Viljelyyn perustuvissa kulttuureissa miehen ja naisen ep\u00e4tasa-arvo kasvoi. Miehille keskittyiv\u00e4t arvokkaampina pidetyt ty\u00f6t. Miehen el\u00e4m\u00e4npiiriin kuului yhteiskunnallinen ty\u00f6 ja toiminta kodin ulkopuolella. Naisen el\u00e4m\u00e4npiiri oli pitk\u00e4lti kodin seinien sis\u00e4puolella.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki:<\/strong> Vertaa Jerikon vanhan kaupungin rakennetta oman kaupunkisi tai kuntasi keskustaan. Mit\u00e4 yhteist\u00e4 ja erilaista havaitset?
\nVertaa vanhan maanviljelyskulttuurin naisten ja miesten ty\u00f6njakoa nykyiseen.<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Egyptin hautaholveista l\u00f6ydetty pienoismalli, jossa mies- ja naisorjat leipovat ja panevat olutta.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Miksi vanhat kaupungit on ymp\u00e4r\u00f6ity muurein? Miksi uudemmilla kaupungeilla ei yleens\u00e4 ole muureja? Maanviljelyksen aloittaminen noin 11 000 vuotta sitten muutti ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4. Se mahdollisti pysyv\u00e4n asutuksen syntymisen, koska ihmiset eiv\u00e4t olleet en\u00e4\u00e4 niin riippuvaisia ruuan ker\u00e4\u00e4misest\u00e4 ja pyyt\u00e4misest\u00e4 kuin aiemmin, kun he olivat saaneet ravintonsa metsist\u00e4 ja vesist\u00f6ist\u00e4. Tulkitse: Tutustu oheiseen piirrokseen muinaisesta Jerikon […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1529,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-530","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=530"}],"version-history":[{"count":32,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3204,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/530\/revisions\/3204"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1529"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=530"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=530"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}