{"id":513,"date":"2017-11-30T12:35:41","date_gmt":"2017-11-30T10:35:41","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=513"},"modified":"2018-12-02T16:22:00","modified_gmt":"2018-12-02T14:22:00","slug":"5-mita-noitarummut-kertovat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/11\/30\/5-mita-noitarummut-kertovat\/","title":{"rendered":"5. Mit\u00e4 noitarummut kertovat"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu1-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print1\">Onko noitia ollut oikeasti olemassa?<\/p>\n<p><br style=\"clear: both;\" \/>Ennen kristinuskon levi\u00e4mist\u00e4 Suomeen suomalaiset uskoivat useisiin jumaliin. N\u00e4it\u00e4 jumalia olivat esimerkiksi ylijumala Ukko, mets\u00e4n jumala Tapio sek\u00e4 veden valtias Ahti.<\/p>\n<p>Ennen muiden kansojen saapumista, eli my\u00f6s ennen suomalaisia koko nykyist\u00e4 Suomen aluetta asuttivat saamelaiset. My\u00f6s heill\u00e4 oli oma uskontonsa.<\/p>\n<hr \/>\n<div class=\"aineistot\">\n<h3>Aineistot<\/h3>\n<figure id=\"attachment_1524\" aria-describedby=\"caption-attachment-1524\" style=\"width: 700px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1524 size-full\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-2-naytto-N1_05213.jpg\" alt=\"\" width=\"700\" height=\"711\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-2-naytto-N1_05213.jpg 700w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-2-naytto-N1_05213-295x300.jpg 295w\" sizes=\"auto, (max-width: 700px) 100vw, 700px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1524\" class=\"wp-caption-text\">Suomen saamelaisalueelta l\u00f6ydetty noitarumpu<\/figcaption><\/figure>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu2-150.png\" alt=\"\" \/>\n<\/div>\n<p class=\"print2\"><strong>Tulkitse: <\/strong>Oheisessa kuvassa on Suomen saamelaisalueelta l\u00f6ytynyt noitarumpu. Mit\u00e4 shamaanirummuissa olevat hahmot kertovat alueensa ihmisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4?<\/p>\n<h3>Saamelaisten uskosta ja noitarummuista<\/h3>\n<p>Saamelaisen muinaisuskon mukaan kaikella, niin ihmisill\u00e4, kivill\u00e4, kasveilla, tuntureilla, j\u00e4rvill\u00e4 kuin ilmallakin, oli henki. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi luonnossa oli erilaisia jumaluuksia. Noidalla eli shamaanilla oli t\u00e4rke\u00e4 rooli saamelaisyhteis\u00f6iss\u00e4 ja uskonnossa, koska vain h\u00e4nell\u00e4 oli mahdollisuus ottaa yhteytt\u00e4 jumaliin. Tavalliset saamelaiskyliss\u00e4 yhteis\u00f6iss\u00e4 asuneet ihmiset uhrasivat jumalille seidoiksi kutsutuilla pyhill\u00e4 paikoilla.<\/p>\n<p>Lukuisilla eri kansoilla on ollut erilaisia rituaalirumpuja, eli uskonnollisiin toimituksiin tarkoitettuja soittimia. Saamelaiset kuvioivat omat rumpunsa haapapuun kuoresta saatavalla punertavalla v\u00e4rill\u00e4. Suomen alueelta l\u00f6ytyneen shamaanirummun kuva jakautuu kolmeen osaan:<\/p>\n<p>Keskell\u00e4 oleva <em>keskinen osa <\/em>edustaa maallisen maailman henkist\u00e4 puolta, <em>ylinen osa <\/em>edustaa jumalten ja valoisien henkien maailmaa ja <em>alinen<\/em> esi-isien, voimael\u00e4inten ja tuonelan jumalien maailmaa. Rumpuuhun on kuvattu n\u00e4iden tasojen v\u00e4lille pieni aukko, josta shamaani pystyi liikkumaan eri tasojen v\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n<p>Rumpujen kuvitettu puoli oli tarkoitettu kaikkien n\u00e4ht\u00e4v\u00e4ksi. Rummun sis\u00e4puoli oli puolestaan vain noitaa itse\u00e4\u00e4n varten. Vanhimmissa rummuissa on kuvattu henkimaailmaa. Nuoremmissa aiheena saattoi olla my\u00f6s arkiel\u00e4m\u00e4n asioita. Rumpuihin saatettiin kuvata esimerkiksi poroja ja t\u00e4rkeit\u00e4 rakennuksia kuten kirkko, sek\u00e4 kyl\u00e4l\u00e4isi\u00e4.<\/p>\n<p>Lapin alueelta Norjasta, Ruotsista ja Suomesta on s\u00e4ilynyt noin 70 noitarumpua. Alun perin rumpuja on ollut paljon enemm\u00e4n. Niist\u00e4 satoja, p\u00e4\u00e4asiassa pohjoisimman Suomen ja Norjan alueelta ker\u00e4ttyj\u00e4, koottiin K\u00f6\u00f6penhaminan museoon. Ne tuhoutuivat kuitenkin K\u00f6\u00f6penhaminan palossa vuonna 1795.<\/p>\n<p><strong>Noidan teht\u00e4v\u00e4t <\/strong><\/p>\n<figure id=\"attachment_1526\" aria-describedby=\"caption-attachment-1526\" style=\"width: 750px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-large wp-image-1526\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-4-Shaman-O.-H.-von-Lode-Leem-Knud-1767.-Beskrivelse-over-Finnmarkens-Lapper-deres-Tungemaal-Levemaade-og-forrige-Afgudsdyrkelse-Copenhagen-1767-750x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"750\" height=\"1024\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-4-Shaman-O.-H.-von-Lode-Leem-Knud-1767.-Beskrivelse-over-Finnmarkens-Lapper-deres-Tungemaal-Levemaade-og-forrige-Afgudsdyrkelse-Copenhagen-1767-750x1024.jpg 750w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-4-Shaman-O.-H.-von-Lode-Leem-Knud-1767.-Beskrivelse-over-Finnmarkens-Lapper-deres-Tungemaal-Levemaade-og-forrige-Afgudsdyrkelse-Copenhagen-1767-220x300.jpg 220w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-4-Shaman-O.-H.-von-Lode-Leem-Knud-1767.-Beskrivelse-over-Finnmarkens-Lapper-deres-Tungemaal-Levemaade-og-forrige-Afgudsdyrkelse-Copenhagen-1767-768x1048.jpg 768w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-4-Shaman-O.-H.-von-Lode-Leem-Knud-1767.-Beskrivelse-over-Finnmarkens-Lapper-deres-Tungemaal-Levemaade-og-forrige-Afgudsdyrkelse-Copenhagen-1767.jpg 1313w\" sizes=\"auto, (max-width: 750px) 100vw, 750px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1526\" class=\"wp-caption-text\">O. H. von Loden: Shamaani ja noitarumpu. Kuparikaiverrus vuodelta 1767.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Noidan varustuksiin kuului noitarumpu, rumpukalvolle ennustettaessa laitettu pikkuesine, sek\u00e4 yleens\u00e4 poronluinen vasara, jolla rumpua soitettiin. Noidan taitoihin kuului menn\u00e4 transsiin, hypnoosinkaltaiseen hurmostilaan, johon h\u00e4n p\u00e4\u00e4si p\u00e4\u00e4asiassa rummuttamalla ja laulamalla.<\/p>\n<p>Noita ja shamaani tarkoittavat joissakin tutkimuksissa samaa asiaa. Kummankin uskottiin pystyv\u00e4n ottamaan yhteyden kuolleisiin sek\u00e4 ennustamaan. Shamaani k\u00e4ytti noitarumpuaan my\u00f6s matkaamiseen tuonpuoleiseen, eli maallisen maailman ulkopuolelle.<\/p>\n<p>Noidan teht\u00e4v\u00e4 oli t\u00e4rke\u00e4 erityisesti erilaisissa kriisitilanteissa. T\u00e4ll\u00f6in h\u00e4n pyrki palauttamaan toimivan maailmanj\u00e4rjestyksen, jossa ihmiset ovat terveit\u00e4, toimeentulo riitt\u00e4v\u00e4\u00e4, ja el\u00e4vien ja kuolleiden reviirit ovat riitt\u00e4v\u00e4n kaukana toisistaan. Saamelaisten kulttuurissa mik\u00e4\u00e4n kriisi, kuten yhden henkil\u00f6n sairaus, ei ollut yksil\u00f6llinen, vaan kaikki vastoink\u00e4ymiset kohdistuivat koko yhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n<p>Shamaaneja tarvittiin erityisesti sairaiden parantamiseen. Vaikeiden sairauksien uskottiin johtuvan siit\u00e4, ett\u00e4 vainajahenget olivat ry\u00f6st\u00e4neet ihmisen sielun ja vieneet sen aliseen maailmaan. Shamaanin tuli menn\u00e4 hakemaan sielu takaisin. Pienempiin vaivoihin k\u00e4ytettiin noidan loitsuja ja yrttej\u00e4.<\/p>\n<p>Sairaiden parantamisen lis\u00e4ksi shamaanit toimivat ennustajina. He ennustivat erityisesti mets\u00e4stys-, avio- ja lapsionnea.<\/p>\n<p><strong>Noitarummut saamelaisten el\u00e4m\u00e4nmenon kertojina <\/strong><\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright wp-image-1602 size-medium\" title=\"Noitarummun p\u00e4ristin\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-5-Wikimedia-commons-Sami_rune_drum_hammer_history_museum_Oslo-272x300.jpg\" alt=\"\" width=\"272\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-5-Wikimedia-commons-Sami_rune_drum_hammer_history_museum_Oslo-272x300.jpg 272w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-5-Wikimedia-commons-Sami_rune_drum_hammer_history_museum_Oslo.jpg 700w\" sizes=\"auto, (max-width: 272px) 100vw, 272px\" \/>Mit\u00e4 noitarummut voivat sitten kertoa saamelaisten el\u00e4m\u00e4st\u00e4? Ainakin ne heijastelevat niit\u00e4 uskomuksia, jotka yhdistiv\u00e4t ja lujittivat yhteis\u00f6\u00e4. Ne kertovat my\u00f6s siit\u00e4, millaiset asiat koettiin yhteis\u00f6n vakautta heilauttaviksi.<\/p>\n<p>Kristinusko on vaikuttanut saamelaisten uskontoon 1000-luvulta alkaen. 1600-luvulta l\u00e4htien kristillinen kirkko taisteli &#8221;taikauskona&#8221; pidettyj\u00e4 saamelaistapoja vastaan. Viel\u00e4 1690-luvulla saamelaisia tuomittiin kuolemaan omien jumalien palvomisesta ja noitarummun k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4.<\/p>\n<p>Saamelaisilta pyrittiin kitkem\u00e4\u00e4n pois erityisesti uhraaminen, joikaaminen ja noitarumpujen k\u00e4ytt\u00f6. Vanha maailmankatsomus eli kuitenkin voimakkaana rinnakkain kristinuskon kanssa. Viel\u00e4 1700-luvulta l\u00f6ytyy pappien toimesta kirkolle tehtyj\u00e4 lahjoituksia, joissa oravannahkoja ja porontaljoja tuomalla (eli uhraamalla) pyrittiin parempaan mets\u00e4stysonneen tai perheenj\u00e4senten terveyden s\u00e4ilymiseen.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu3-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print3\"><strong>Tutki:<\/strong> Millaisia jumalia saamelaisilla ja suomalaisilla oli? Millaisiin asioihin heilt\u00e4 pyydettiin apua? Miksi jumalat olivat t\u00e4rkeit\u00e4?<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1042 size-large\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/5-6-Nordic_Sami_people_Lavvu_1900-1920-Wikimedia-commons-1024x528.jpg\" alt=\"\" width=\"1000\" height=\"516\" \/><\/p>\n<figure id=\"attachment_1528\" aria-describedby=\"caption-attachment-1528\" style=\"width: 442px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1528\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-6-Nordic_Sami_people_Lavvu_1900-1920-Wikimedia-commons-1024x528.jpg\" alt=\"\" width=\"442\" height=\"228\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-6-Nordic_Sami_people_Lavvu_1900-1920-Wikimedia-commons-1024x528.jpg 1024w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-6-Nordic_Sami_people_Lavvu_1900-1920-Wikimedia-commons-300x155.jpg 300w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-6-Nordic_Sami_people_Lavvu_1900-1920-Wikimedia-commons-768x396.jpg 768w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/5-6-Nordic_Sami_people_Lavvu_1900-1920-Wikimedia-commons.jpg 1856w\" sizes=\"auto, (max-width: 442px) 100vw, 442px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1528\" class=\"wp-caption-text\">Saamelaisia kotien edess\u00e4 1900-luvun alussa.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Onko noitia ollut oikeasti olemassa? Ennen kristinuskon levi\u00e4mist\u00e4 Suomeen suomalaiset uskoivat useisiin jumaliin. N\u00e4it\u00e4 jumalia olivat esimerkiksi ylijumala Ukko, mets\u00e4n jumala Tapio sek\u00e4 veden valtias Ahti. Ennen muiden kansojen saapumista, eli my\u00f6s ennen suomalaisia koko nykyist\u00e4 Suomen aluetta asuttivat saamelaiset. My\u00f6s heill\u00e4 oli oma uskontonsa. Aineistot Tulkitse: Oheisessa kuvassa on Suomen saamelaisalueelta l\u00f6ytynyt noitarumpu. Mit\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1523,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-513","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=513"}],"version-history":[{"count":31,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3203,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/513\/revisions\/3203"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1523"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=513"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=513"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=513"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}