{"id":497,"date":"2017-11-30T12:26:15","date_gmt":"2017-11-30T10:26:15","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=497"},"modified":"2018-12-02T16:21:34","modified_gmt":"2018-12-02T14:21:34","slug":"4-keita-olivat-fennit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/11\/30\/4-keita-olivat-fennit\/","title":{"rendered":"4. Keit\u00e4 olivat fennit?"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Milloin Suomi on syntynyt?<\/p>\n

\n
\n

Aineistot<\/h3>\n

Roomalainen historioitsija Tacitus kuvaa oheisessa vuonna 98 jaa. kirjoitetussa tekstiss\u00e4 fennej\u00e4, Pohjois-Euroopassa asunutta kansaa.<\/p>\n

\u201dFennit ovat ihmeen villej\u00e4, viheli\u00e4isen k\u00f6yhi\u00e4. Ei heill\u00e4 ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa ter\u00e4st\u00e4v\u00e4t luilla. Mets\u00e4stys el\u00e4tt\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isesti sek\u00e4 miehi\u00e4, ett\u00e4 naisia. N\u00e4m\u00e4 n\u00e4et seuraavat miehi\u00e4 kaikkialle ja pyyt\u00e4v\u00e4t osan saaliista. Lapsillakaan ei ole muuta suojaa villiel\u00e4imilt\u00e4 ja rajuilmoilta kuin jonkinlainen oksista punottu katos. Sinne palaavat nuoret, se on vanhojen turvapaikka. Mutta t\u00e4m\u00e4 on heist\u00e4 onnellisempaa el\u00e4m\u00e4\u00e4 kuin pelloilla huokaileminen, vaivalloinen talojen rakentaminen sek\u00e4 milloin toiveikas, milloin pelokas huolenpito omasta ja vieraasta omaisuudesta. Rauhassa jumalilta ja rauhassa ihmisilt\u00e4 he ovat saavuttaneet sen vaikeimman p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n, ettei heid\u00e4n tarvitse edes mit\u00e4\u00e4n toivoa.\u201d <\/em><\/p>\n

Germania 4<\/span>
\nTekij\u00e4: Tacitus <\/span>
\nIlmestymisvuosi: 98 jaa.<\/span>
\nKieli: latina<\/span><\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Millaista kuvaa Tacitus antaa pohjoisen kansojen el\u00e4m\u00e4st\u00e4? Voisivatko Tacituksen fennit olla suomalaisia? Mill\u00e4 perustein?<\/p>\n

Keit\u00e4 olivat fennit?<\/h3>\n

Tacitus kuvaa 98 jaa. (j\u00e4lkeen ajanlaskun alkua) kirjoittamassaan kirjassaan Germania<\/em> Alppien pohjoispuolella el\u00e4vien germaani-heimojen el\u00e4m\u00e4\u00e4 sek\u00e4 lyhyesti my\u00f6s fennej\u00e4, pohjoista kansaa. Fennit saavat elantonsa mets\u00e4styksest\u00e4 ja ker\u00e4ilyst\u00e4. He pukeutuvat nahasta tehtyihin vaatteisiin ja asunnon sijaan he el\u00e4v\u00e4t oksista punotuissa katoksissa. Heid\u00e4n elinolonsa kuvataan puutteellisiksi, mutta t\u00e4st\u00e4 huolimatta Tacitus toteaa heid\u00e4n el\u00e4v\u00e4n onnellisempina kuin monet muut kansat. Historioitsija Tacituksen kuvaus osuu hyvin yhteen pohjoisissa oloissa tuolloin el\u00e4neiden kansojen elintapojen kanssa.<\/p>\n

Tacituksen aikaan Euroopan pohjoisista seuduista tiedettiin hyvin v\u00e4h\u00e4n muualla Euroopassa. Fenneist\u00e4 on kirjoitettu my\u00f6hemminkin kirjallisissa l\u00e4hteiss\u00e4. 500-luvulla l\u00e4hteiss\u00e4 on mainittu \u201dskridifinnit\u201d, joilla on ilmeisesti tarkoitettu saamelaisia. \u2013 Tutkijat ovatkin p\u00e4\u00e4telleet, ett\u00e4 fenneill\u00e4 on tarkoitettu saamelaisia.<\/p>\n

\"\"
Daniel von Hoggu\u00e9r: Porojen kiinniotto. Vuodelta 1841<\/figcaption><\/figure>\n

Pitk\u00e4\u00e4n kuitenkin tulkittiin, ett\u00e4 Tacituksen teksteiss\u00e4 mainitut fennit tarkoittaisivat nimenomaan suomalaisia. Tacitus itse ei koskaan matkustanut Euroopan pohjoisosissa ja h\u00e4n kirjoitti teoksensa toisten ihmisten kertomusten pohjalta.<\/p>\n

Tacituksen kirjoittaman, noin kahdentuhannen vuoden takaisen tekstin tarjoama ajatus Suomen kansan pitk\u00e4st\u00e4 historiasta on aikojen kuluessa miellytt\u00e4nyt monia suomalaisia. Esimerkiksi Helsingin Yliopiston professori ja rehtori Edwin Linkomies esitti 1950-luvulla, kuinka Tacituksen kuvauksen pohjalta tulee ihailla fennien kekseli\u00e4isyytt\u00e4 ja luonteenpiirteit\u00e4 sek\u00e4 kyky\u00e4 selviyty\u00e4 ankarista luonnonoloista.<\/p>\n

Keit\u00e4 suomalaiset ovat? <\/strong><\/p>\n

Suomalaisten alkuper\u00e4\u00e4 on selvitetty niin geneettisesti, eli perint\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 tutkimalla, kuin kielitieteellisestikin, eli tarkastelemalla puhuttua kielt\u00e4. Suomalaisten alkuper\u00e4 on ep\u00e4selv\u00e4 ja kiistanalainen, ja tulee pysym\u00e4\u00e4n sellaisena. Ensimm\u00e4isten asukkaiden uskotaan tulleen Suomen alueelle noin 10\u00a0000 vuotta sitten. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen uutta v\u00e4est\u00f6\u00e4 on tullut useina eri aikoina.<\/p>\n

Tietoa uuden v\u00e4est\u00f6n saapumisesta on saatu ensimm\u00e4iseksi arkeologisten kaivausten esinel\u00f6yd\u00f6ist\u00e4. L\u00f6yd\u00f6t olivat Suomen alueella aiemmin tuntemattomia materiaaleja ja esinetyyppej\u00e4, mik\u00e4 todisti osaltaan, ett\u00e4 alueelle saapui my\u00f6s uusia asukkaita. Esimerkiksi kampakeraamisiksi kutsuttuja esineit\u00e4 ilmestyi Suomeen noin 7000-5000 vuotta sitten ja vasarakirveskulttuuri saapui noin 5000 vuotta sitten. Metallien k\u00e4ytt\u00f6 alkoi vastaavasti yleisty\u00e4 noin 1500 vuotta sitten.<\/p>\n

Esineist\u00f6n ilmaantumista ei kuitenkaan voida suoraan yhdist\u00e4\u00e4 ihmisiin. Esineet ovat voineet kulkeutua Suomen alueelle monella eri tapaa. Uudentyyppisten esineiden laajamittaisen k\u00e4yt\u00f6n nopea levi\u00e4minen kuitenkin viittaa usein my\u00f6s uuden v\u00e4est\u00f6n saapumiseen.<\/p>\n

Suomen kielt\u00e4 on puhuttu vasta noin 1500 vuotta. Emme voi arkeologisen aineiston tai geenitutkimuksen perustella selvitt\u00e4\u00e4 sit\u00e4, mit\u00e4 kielt\u00e4 Suomen \u201densimm\u00e4iset\u201d ihmiset ovat puhuneet. Varmuudella suomen kielt\u00e4 on kuitenkin puhuttu Varsinais-Suomessa eli Turun ymp\u00e4ris\u00f6ss\u00e4 1200-luvulta l\u00e4htien.<\/p>\n

Suomen alueelle on saapunut eri v\u00e4est\u00f6ryhmi\u00e4 noin 10 000 vuoden ajan. 1800-luvulla her\u00e4si useissa Euroopan maissa kansallisuusaate, joka korosti kansojen merkityst\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s Suomessa nousi 1800-luvulla esille ajatus siit\u00e4, ett\u00e4 Suomen alueella asuva v\u00e4est\u00f6 on yht\u00e4 kansaa. T\u00e4ll\u00f6in vahvistui ajatus suomalaisuudesta ja siit\u00e4, miten kieli ja alue yhdist\u00e4v\u00e4t v\u00e4est\u00f6\u00e4. Kieli, kulttuuri, geenit ja jopa maa-alue muuttuvat kuitenkin ajan kuluessa.<\/p>\n

Nykyisenlaista suomalaisuutta, tai suomalaisia sellaisena kansana kuin se nyky\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n, ei ollut olemassa Tacituksen kirjoittaessa fenneist\u00e4.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki: <\/strong>Mit\u00e4 on suomalaisuus? Mist\u00e4 se muodostuu?<\/p>\n

\"\"
Saviastian reuna- ja kylkipaloja Suomen kivikaudelta.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Milloin Suomi on syntynyt? Aineistot Roomalainen historioitsija Tacitus kuvaa oheisessa vuonna 98 jaa. kirjoitetussa tekstiss\u00e4 fennej\u00e4, Pohjois-Euroopassa asunutta kansaa. \u201dFennit ovat ihmeen villej\u00e4, viheli\u00e4isen k\u00f6yhi\u00e4. Ei heill\u00e4 ole aseita, ei hevosia, ei asuntoja. Ravintona ovat kasvit, vaatteina nahat, makuusijana maa. Ainoa varallisuus on nuolissa, joita he raudan puutteessa ter\u00e4st\u00e4v\u00e4t luilla. Mets\u00e4stys el\u00e4tt\u00e4\u00e4 yht\u00e4l\u00e4isesti sek\u00e4 miehi\u00e4, […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1520,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-497","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=497"}],"version-history":[{"count":20,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3202,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497\/revisions\/3202"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1520"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}