{"id":470,"date":"2017-11-30T11:15:11","date_gmt":"2017-11-30T09:15:11","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=470"},"modified":"2018-11-26T17:07:45","modified_gmt":"2018-11-26T15:07:45","slug":"2-miten-historiaa-luetaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/11\/30\/2-miten-historiaa-luetaan\/","title":{"rendered":"2. Miten historiaa luetaan"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu1-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print1\">Kirjoita kuvaus t\u00e4m\u00e4n lukuvuoden ensimm\u00e4isest\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4st\u00e4?<\/p>\n<hr \/>\n<p>Luvussa 1 kerroimme Atlantiksen kaupungista, jota on etsitty yli kahden tuhannen vuoden ajan. On mahdollista, ett\u00e4 aivan viime vuosien aikana tehdyt uudet l\u00f6yd\u00f6t osoittavat Platonin kuvaaman kertomuksen todeksi.<\/p>\n<p>Atlantiksen tarina on hyv\u00e4 esimerkki historiallisesta tiedosta, jolle on luonteenomaista paitsi puutteellisuus my\u00f6s mahdollisuus, ett\u00e4 tieto lis\u00e4\u00e4ntyy, kun l\u00f6yd\u00e4mme uusia tiedonl\u00e4hteit\u00e4.<\/p>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-160\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu2-150.png\" alt=\"\" width=\"150\" height=\"150\" \/><\/p>\n<p class=\"print2\"><strong>Tulkitse:<\/strong> Tarkastelkaa ryhm\u00e4ss\u00e4 kertomuksianne. Millaisia yhtenev\u00e4isi\u00e4 piirteit\u00e4 niiss\u00e4 on? Ent\u00e4 millaisten asioiden suhteen kertomuksissa on eroja?<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<h3>Mit\u00e4 historia on ja miten siit\u00e4 saadaan tietoa?<\/h3>\n<div class=\"mceTemp\"><\/div>\n<p><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignright size-medium wp-image-1510\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-2-wikimedia-commons-Finsterweiling_-_Velburg_NM_004-300x185.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"185\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-2-wikimedia-commons-Finsterweiling_-_Velburg_NM_004-300x185.jpg 300w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-2-wikimedia-commons-Finsterweiling_-_Velburg_NM_004.jpg 600w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/>Sanaa historia k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useassa eri merkityksess\u00e4. Arkikieless\u00e4 historialla tarkoitetaan mennytt\u00e4 aikaa. Esineen, vaikkapa auton historia kertoo, kenen omistuksessa se on kulloinkin ollut ja mit\u00e4 sill\u00e4 on tehty. Jokin asia tai esine voi my\u00f6s <em>olla historiaa<\/em>. Sit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole olemasssa, eli se on hajonnut, poistettu k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kierr\u00e4tetty uudeksi materiaaliksi tms.<\/p>\n<p>Historia on my\u00f6s tieteenala, joka tutkii ihmisen menneisyytt\u00e4.<\/p>\n<p>Tarkastellessanne kirjoituksia ensimm\u00e4isest\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 huomaatte, ett\u00e4 teill\u00e4 on yht\u00e4 monta erilaista kertomusta kuin luokassa on oppilaita. Kirjoittamissanne kertomuksissa on kuvattuna luultavasti erilaista toimintaa, mit\u00e4 teitte.\u00a0 Joitakin asioita, kuten vaikkapa vessassa k\u00e4yntej\u00e4 ei luultavasti kukaan teist\u00e4 ole kirjoittanut.<\/p>\n<p>Samalla tavalla kuin saatte toisiltanne tietoa heid\u00e4n ensimm\u00e4isest\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4st\u00e4\u00e4n, historiantutkija saa tietoa menneisyyden tapahtumista monin eri tavoin, kirjoituksista ja esimerkiksi kuuntelemalla tarinoita.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1822\" aria-describedby=\"caption-attachment-1822\" style=\"width: 300px\" class=\"wp-caption alignleft\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1822 size-medium\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/2-3a-naytto-kodan-ovi-paulaharju-300x200.jpg\" alt=\"\" width=\"300\" height=\"200\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/2-3a-naytto-kodan-ovi-paulaharju-300x200.jpg 300w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/2-3a-naytto-kodan-ovi-paulaharju.jpg 700w\" sizes=\"auto, (max-width: 300px) 100vw, 300px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1822\" class=\"wp-caption-text\">Tutkija voi pit\u00e4\u00e4 tutkimusmatkallaan p\u00e4iv\u00e4kirjaa havainnoistaan.<\/figcaption><\/figure>\n<p>Historiaa tutkitaan l\u00e4hteiden avulla. L\u00e4hde voi olla oikeastaan mik\u00e4 vain. Se voi olla esine, kuten vaikkapa luu, vaate, astia, koru tai ase. L\u00e4hde voi olla my\u00f6s kertomus, maalaus tai valokuva. P\u00e4\u00e4osa historian l\u00e4hteist\u00e4 on kuitenkin kirjallisia. T\u00e4llaisia l\u00e4hteit\u00e4 ovat esimerkiksi kirjat, kirjeet, muistelmat, p\u00e4iv\u00e4kirjat, lakitekstit tai sanomalehtijutut.<\/p>\n<p>Tutkiessaan l\u00e4hdeaineistoaan tutkijalla on jokin perusoletus, jonka todenpit\u00e4vyytt\u00e4 h\u00e4n tarkastelee aineiston antaman tiedon avulla. N\u00e4in h\u00e4n muodostaa tulkintoja siit\u00e4, mit\u00e4 menneisyydess\u00e4 on tapahtunut.<\/p>\n<figure id=\"attachment_1511\" aria-describedby=\"caption-attachment-1511\" style=\"width: 600px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"wp-image-1511 size-full\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-3-00453_naytto_Vanha_kirkonkirja_Kansallisarkistossa-kuva-pekka-jarvenpaa.jpg\" alt=\"\" width=\"600\" height=\"450\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-3-00453_naytto_Vanha_kirkonkirja_Kansallisarkistossa-kuva-pekka-jarvenpaa.jpg 600w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-3-00453_naytto_Vanha_kirkonkirja_Kansallisarkistossa-kuva-pekka-jarvenpaa-300x225.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 600px) 100vw, 600px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1511\" class=\"wp-caption-text\">Vanhoja tuomiokirjoja Kansallisarkistossa.<\/figcaption><\/figure>\n<h3>Millainen tieto on luotettavaa?<\/h3>\n<p>Jos haluaisitte muodostaa viel\u00e4 paremman kuvan siit\u00e4, mit\u00e4 lukuvuoden ensimm\u00e4isen\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tapahtui, millaisia l\u00e4hteit\u00e4 voisitte k\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/p>\n<p>Ensimm\u00e4isest\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4st\u00e4 voisi l\u00f6yty\u00e4 tietoa ainakin kyseisen tai sit\u00e4 seuraavan p\u00e4iv\u00e4n sanomalehdist\u00e4 tai uutisista. Lis\u00e4ksi voit saada tietoa siit\u00e4, mit\u00e4 itse teit tai ajattelit tuolloin l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4si ja vastaanottamistasi viesteist\u00e4, ottamistasi valokuvista tai vaikkapa haastattelemalla vanhempiasi tai kavereitasi. Koululla on my\u00f6s paljon tietoa kyseisest\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4, kuten p\u00e4iv\u00e4n ruokalistat ja muita p\u00e4iv\u00e4\u00e4n liittyvi\u00e4 asiakirjoja.<\/p>\n<p>Kun tulkitsemme kirjallisia tai suullisia l\u00e4hteit\u00e4 tulee muistaa, ettei kaikki mit\u00e4 sanotaan ole aina v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 totta. L\u00e4hteille onkin hyv\u00e4 esitt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4:<\/p>\n<p>&#8211; Milloin l\u00e4hde on tehty?<br \/>\n&#8211; Kuka l\u00e4hteen on tehnyt?<br \/>\n&#8211; Mit\u00e4 l\u00e4hteess\u00e4 sanotaan?<br \/>\n&#8211; Kuinka hyvin l\u00e4hteen laatija on tuntenut sen tapahtuman, jota h\u00e4n kuvaa?<br \/>\n&#8211; Mihin kirjoittaja pohjaa tietonsa?<br \/>\n&#8211; Kenelle l\u00e4hde on suunnattu?<\/p>\n<p>V\u00e4lill\u00e4 eri l\u00e4hteiss\u00e4 kerrotaan samasta tapahtumasta eri tavoin. T\u00e4ll\u00f6in on hyv\u00e4 mietti\u00e4, miksi eri ihmisill\u00e4 voi olla samastakin tapahtumasta erilaisia n\u00e4kemyksi\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"alignleft size-thumbnail wp-image-177\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu3-150.png\" alt=\"\" \/><\/p>\n<p class=\"print3\">Tutki: Tehk\u00e4\u00e4 luokassa laadittujen ensimm\u00e4isen koulup\u00e4iv\u00e4n kuvausten perusteella yhteinen kuvaus, jossa saatte kertoa viidest\u00e4 asiasta.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<figure id=\"attachment_1512\" aria-describedby=\"caption-attachment-1512\" style=\"width: 394px\" class=\"wp-caption aligncenter\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-full wp-image-1512\" src=\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-4-naytto_Valtionarkisto_1937._Vanhojen_asiakirjojen_korjausta_sitomossa._Henkil\u00f6t_Lempi_Nikkil\u00e4_edess\u00e4_ja_Aina_Gummerus._Kansallisarkisto.jpg\" alt=\"\" width=\"394\" height=\"269\" srcset=\"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-4-naytto_Valtionarkisto_1937._Vanhojen_asiakirjojen_korjausta_sitomossa._Henkil\u00f6t_Lempi_Nikkil\u00e4_edess\u00e4_ja_Aina_Gummerus._Kansallisarkisto.jpg 394w, https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/2-4-naytto_Valtionarkisto_1937._Vanhojen_asiakirjojen_korjausta_sitomossa._Henkil\u00f6t_Lempi_Nikkil\u00e4_edess\u00e4_ja_Aina_Gummerus._Kansallisarkisto-300x205.jpg 300w\" sizes=\"auto, (max-width: 394px) 100vw, 394px\" \/><figcaption id=\"caption-attachment-1512\" class=\"wp-caption-text\">Vanhojen asiakirjojen korjausta Kansallisarkiston (ent. valtionarkiston) sitomossa.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoita kuvaus t\u00e4m\u00e4n lukuvuoden ensimm\u00e4isest\u00e4 koulup\u00e4iv\u00e4st\u00e4? Luvussa 1 kerroimme Atlantiksen kaupungista, jota on etsitty yli kahden tuhannen vuoden ajan. On mahdollista, ett\u00e4 aivan viime vuosien aikana tehdyt uudet l\u00f6yd\u00f6t osoittavat Platonin kuvaaman kertomuksen todeksi. Atlantiksen tarina on hyv\u00e4 esimerkki historiallisesta tiedosta, jolle on luonteenomaista paitsi puutteellisuus my\u00f6s mahdollisuus, ett\u00e4 tieto lis\u00e4\u00e4ntyy, kun l\u00f6yd\u00e4mme uusia tiedonl\u00e4hteit\u00e4. [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1509,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-470","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=470"}],"version-history":[{"count":37,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2949,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/470\/revisions\/2949"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1509"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=470"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=470"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=470"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}