{"id":461,"date":"2017-11-30T08:17:56","date_gmt":"2017-11-30T06:17:56","guid":{"rendered":"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/?p=461"},"modified":"2023-01-30T10:46:01","modified_gmt":"2023-01-30T08:46:01","slug":"1-tarina-atlantiksesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/2017\/11\/30\/1-tarina-atlantiksesta\/","title":{"rendered":"1. Tarina Atlantiksesta"},"content":{"rendered":"
Yli kahden tuhannen vuoden takainen antiikin Kreikka on monien eurooppalaisten tarinoiden alkukoti. Kreikkalaisten jumalten tarusto <\/a>sek\u00e4 kreikkalaiset n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat ovat innostaneet taiteilijoita eri vuosisatojen aikana. Yksi n\u00e4ist\u00e4 tarinoista kertoo kaupungista nimelt\u00e4 Atlantis. Mutta onko kyse pelk\u00e4st\u00e4 tarinasta? Voiko osa siit\u00e4 olla my\u00f6s totta?<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Millainen olisi unelmapaikkasi asua? Millaista siell\u00e4 olisi?<\/em><\/p>\n

\n
\n

Aineistot<\/strong><\/h3>\n

\u201dHeill\u00e4 oli kaikkea mit\u00e4 tarvittiin asumiseen sek\u00e4 kaupungissa ett\u00e4 maaseudulla. Sill\u00e4 valtakunnan laajuuden vuoksi monia tavaroita tuotiin heille vieraista maista, ja saari puolestaan tarjosi melkein kaikki jokap\u00e4iv\u00e4iset tarvikkeet. Ensiksikin metalleja, sek\u00e4 kovia ett\u00e4 helposti sulavia, joita saatiin kaivoksista ja my\u00f6s sellaista, josta nyt tied\u00e4mme vain nimen, mutta joka silloin oli enemm\u00e4n kuin pelkk\u00e4 nimi, nimitt\u00e4in oreikhalkosta; sit\u00e4 saatiin monista paikoista saarella, ja kultaa lukuun ottamatta se oli kallisarvoisin silloin tunnetuista metalleista. Kaikkia puulajeja, joita kirvesmies ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n tarvitsee, saari tarjosi yllin kyllin, ja samoin se kasvatti riitt\u00e4v\u00e4sti el\u00e4imi\u00e4, sek\u00e4 kesyj\u00e4 kotiel\u00e4imi\u00e4 ett\u00e4 villi\u00e4 mets\u00e4nriistaa. My\u00f6s elefantteja siell\u00e4 eli laumoittain. Sill\u00e4 ruokaa riitti paitsi niille el\u00e4imille, jotka asuivat soilla, j\u00e4rviss\u00e4 ja joissa, tai el\u00e4v\u00e4t vuorilla ja tasangoilla, my\u00f6s t\u00e4lle el\u00e4inlajille, joka on kaikista el\u00e4imist\u00e4 suurin ja runsasruokaisin. Lis\u00e4ksi maa tuotti ja kypsytti samoja hyv\u00e4nhajuisia aineita, joita yh\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n saadaan kasvien juurista, vastapuhjenneista lehdist\u00e4, puuaineksista tai kukkien tai hedelmien mehusta. My\u00f6s viljelty puuhedelm\u00e4 ja kuiva maan jyv\u00e4hedelm\u00e4, joka on tarkoitettu meille ruuaksi, ja kaikki mit\u00e4 yleens\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme ravinnoksemme, ne monet kasvilajit, joita kutsumme nimell\u00e4 vihannekset, edelleen nestem\u00e4iset, kiinte\u00e4t tai \u00f6ljym\u00e4iset puiden antimet, nuo niin vaikeasti varastoitavat hedelm\u00e4tarhan tuotteet, huvin ja nautinnon vuoksi syntyneet, joita asetamme liikaa sy\u00f6neiden eteen tervetulleeksi j\u00e4lkiruuaksi \u2013 kaikkea t\u00e4t\u00e4 tuo jumalien siunaama saari silloin kasvatti auringon alla kauneimmissa muodoissaan ja ihmetelt\u00e4v\u00e4n ylitsevuotavasti.<\/em><\/p>\n

Heill\u00e4 oli l\u00e4hdekaivoja, joista toiset antoivat l\u00e4mmint\u00e4, toiset kylm\u00e4\u00e4 vett\u00e4 runsain mitoin ja jotka kaikki olivat veden miellytt\u00e4v\u00e4n maun ja oivallisen laadun vuoksi eritt\u00e4in k\u00e4ytt\u00f6kelpoisia. Kaivojen ymp\u00e4rille he pystyttiv\u00e4t rakennuksia ja istuttivat veden laatuun sopivia puita. He rakensivat my\u00f6s altaita, toisia paljaan taivaan alle, toisia sis\u00e4tiloihin, niin ett\u00e4 heill\u00e4 talvella oli l\u00e4mpimi\u00e4 kylpyaltaita, erikseen kuninkaallisille ja erikseen tavallisille kansalaisille, erikseen my\u00f6s naisille ja erikseen hevosille ja kuormajuhdille. Kukin allas oli koristettu sopivalla tavalla. Pois virtaavan veden he johtivat Poseidonin lehtoon, jossa kasvoi kaikenlaisia puita. Niiden ylimaallinen korkeus ja kauneus oli ihmetyst\u00e4 her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 ja johtui maaper\u00e4n erinomaisesta laadusta. Ylij\u00e4\u00e4m\u00e4veden he johtivat ilmasiltojen p\u00e4\u00e4lle rakennettuja kouruja my\u00f6ten uloimmille maakehille. Sinne he olivat rakentaneet temppeleit\u00e4 monille jumalille, istuttaneet puutarhoja sek\u00e4 raivanneet sek\u00e4 ihmisi\u00e4 ett\u00e4 hevosia varten harjoituskentti\u00e4. <\/em><\/p>\n

Kautta monien sukupolvien, niin kauan kuin jumalallinen perint\u00f6aines vaikutti heiss\u00e4 vahvana, he noudattivat lakeja sek\u00e4 osoittivat yst\u00e4vyytt\u00e4 saamaa jumalallista sukujuurta olevia kohtaan. Sill\u00e4 heid\u00e4n mielenlaatunsa oli totuudellinen ja joka suhteessa jalo, ja kaikissa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 vaiheissa ja keskin\u00e4isess\u00e4 kanssak\u00e4ymisess\u00e4\u00e4n he aina olivat lempeit\u00e4 sek\u00e4 viisaita. He ylenkatsoivat kaikkea muuta paitsi hyvett\u00e4 ja antoivat v\u00e4h\u00e4n arvoa asemalleen rikkauksien haltijoina: he kantoivat kevyesti kullan ja muun omaisuuden taakkaa eiv\u00e4tk\u00e4 juopuneet rikkauksistaan tai menett\u00e4neet niiden vuoksi mielens\u00e4 tasapainoa, niin ett\u00e4 olisivat tuhoutuneet. He olivat mielell\u00e4\u00e4n raittiita ja n\u00e4kiv\u00e4t selv\u00e4sti, ett\u00e4 keskin\u00e4inen yst\u00e4vyys, johon liittyy hyveen vaaliminen, saa kaiken omistukseenkin liittyv\u00e4n karttumaan.<\/em><\/p>\n

Kritias<\/strong>1<\/sub><\/span>
\n Tekij\u00e4: Platon<\/span>
\n Syntyajankohta: n. 360 eaa.<\/span>
\n Kieli: kreikka<\/span><\/p>\n<\/div>\n

\"\"<\/p>\n

Tulkitse: <\/strong>Millaista el\u00e4m\u00e4 antiikin Atlantiksella oli oheisen kuvauksen perusteella?<\/p>\n

Atlantiksen alkuper\u00e4<\/h3>\n
\"\"
Athanasius Kircherin kartta Atlantiksesta vuodelta 1669. ”Insula Atlantis” tarkoittaa latinaksi Atlantis -saarta, ”Hispania” Espanjaa.<\/figcaption><\/figure>\n

Kreikkalaisen filosofi Platonin (427-347 eaa.) kahdessa kirjassa (Timaios ja Kritias) kerrotaan tarinaa alueesta, joka tuhoutui luonnonkatastrofissa ja vajosi meren alle. Tiedot sen olemassaolosta perustuivat Platonin mukaan perim\u00e4tietoon<\/a><\/em>\u00a0ja alue sijaitsi Herakleen pylv\u00e4ist\u00e4 l\u00e4nteen. Antiikin Herakleen pylv\u00e4ill\u00e4 tarkoitettiin antiikin aikaan Gibraltarin salmen molemmin puolin kohoavia kallioita.<\/p>\n

Atlantista kuvattiin Kreikan t\u00e4rkeimm\u00e4n kaupungin, Ateenan, veroiseksi mahdiksi. Kukoistuksensa aikana sen kerrottiin olleen sek\u00e4 ihanteellinen ett\u00e4 oikeudenmukainen paikka asua. Ajan my\u00f6t\u00e4 saarelaisten el\u00e4m\u00e4 muuttui ja he k\u00e4viv\u00e4t muun muassa sotaan naapureitaan vastaan. T\u00e4m\u00e4 ei ollut ylijumala Zeuksen mieleen, joka halusi rangaista saaren asukkaita heid\u00e4n rappiollisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. Platonin tekstit eiv\u00e4t kuitenkaan kerro, mik\u00e4 t\u00e4m\u00e4 rangaistus oli. Saaren tuhoutumisesta Platon kertoo seuraavaa.<\/p>\n

\u201dMutta sitten my\u00f6hemmin, yhden ainoan hirvitt\u00e4v\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n ja y\u00f6n kuluessa, syntyi tavattoman ankaria maanj\u00e4ristyksi\u00e4 ja puhkesi vedenpaisumus — ja samalla Atlantis-saari vajosi meren syvyyteen ja katosi n\u00e4kyvist\u00e4.\u201d<\/em><\/p>\n

Timaios<\/strong>\u00a01<\/sub><\/span>
\n Tekij\u00e4: Platon<\/span>
\n Syntyajankohta: n. 360 eaa.<\/span>
\n Kieli: kreikka<\/span><\/p>\n

Totta vai tarua<\/h3>\n

Platonin tekstiss\u00e4 Atlantiksen tuhoutuminen ajoitetaan reilun yhdeks\u00e4n tuhannen vuoden taakse, kauan ennen Platonin omaa aikaa. Ajoitusta on pidetty hyvin ep\u00e4luotettavana. Tarina viittaa kuitenkin kauas menneisyyteen. Atlantiksesta ei ole olemassa muita l\u00e4hteit\u00e4 kuin Platonin kirjoittama kuvaus. Tarina mereen vajonneesta Atlantiksesta on kuitenkin suhteellisen tarkka.<\/p>\n

Platonin kirjat ovat varhaisin tiedossa oleva kuvaus Atlantiksesta, ja muiden kirjallisten l\u00e4hteiden sis\u00e4lt\u00f6 perustuu siihen. Osa my\u00f6hemmist\u00e4 kuvauksista ja niiden kirjoittajista pit\u00e4\u00e4 Atlantista Platonin itsens\u00e4 keksim\u00e4n\u00e4 tarinana. Heid\u00e4n mukaansa se on kuvaus ihannevaltiosta, jota Platon on kuvannut kirjassaan Valtio<\/em>.<\/p>\n

Tarua tai ei, Atlantiksesta tuli ihmisten rauhallisen yhteiselon symboli, jota sukupolvi toisensa j\u00e4lkeen on etsinyt vailla tulosta. Erilaisia selityksi\u00e4 Atlantiksen sijainnista on annettu paljon. Yhdenk\u00e4\u00e4n kohdalla ei ole pystytty esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n todisteita, jotka osoittaisivat, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on Platonin kuvaama Atlantis.<\/p>\n

\"\"
Atlantista on etsitty lukuisista eri paikoista, kuten Ruotsin Uppsalasta, jossa kaivauksia tehtiin vuosina 1690-1710<\/figcaption><\/figure>\n

Atlantista on sittemmin etsitty lukuisista eri paikoista. Yli 300 vuotta sitten, 1600-luvulla, ruotsalainen oppinut Olof Rudbeck (1630-1702) sijoitti Atlantiksen Ruotsiin. Rudbeck piti Ruotsia sivistyksen alkukotina ja ruotsin kielt\u00e4 muiden kielten kantakielen\u00e4<\/a>. Mielikuvituksellinen historian kirjoittaminen ei ollut poikkeus. Useat tuon ajan oppineet pyrkiv\u00e4t historiaa v\u00e4ritt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 antamaan mahdollisimman uljaan kuvan oman kansankunnan asukkaista ja kulttuurista.<\/p>\n

\"\"
Satelliittikuva Etel\u00e4-Espanjasta.<\/figcaption><\/figure>\n

2000-luvulla teknologia on mahdollistanut uusia tutkimustapoja. Useat tutkijat ovat paikantaneet satelliittikuvien perusteella Etel\u00e4-Espanjan rannikolta, l\u00e4helt\u00e4 C\u00e1dizia, tuhoutuneen kaupungin. Kuvien perusteella monet havainnoista, Gibraltarin salmen l\u00e4nsipuolella sijaitsevaa paikkaa my\u00f6ten, osuvat hyvin yksiin Platonin kuvauksen kanssa. Tuhoutunut kaupunki sijaitsee Do\u00f1anan kansallispuistossa, jossa on vaikea tehd\u00e4 arkeologisia kaivauksia. Kaivaukset ovat kuitenkin edellytys tarkemmalle tutkimukselle.<\/p>\n

Tulevat vuodet tulevat osoittamaan, olisiko tarunhohtoinen saari sittenkin l\u00f6ytynyt.<\/p>\n

Miksi Atlantis kiehtoo?<\/strong><\/p>\n

Jo kahden ja puolen tuhannen vuoden ajan ihmiset ovat etsineet Atlantista. Jotkut ovat uhranneet sen etsimiselle el\u00e4m\u00e4ns\u00e4. Tarina Atlantiksesta on my\u00f6s inspiroinut eri alojen taiteilijoita vuosisatojen ajan esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n oman n\u00e4kemyksens\u00e4 Atlantiksesta. \u2013 Miksi tarina kiehtoo ihmisi\u00e4 eri puolilla maailmaa sukupolvi toisensa j\u00e4lkeen?<\/p>\n

Ihmisell\u00e4 on tarve etsi\u00e4 juuriaan, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n omiaan, vaan koko ihmiskunnan. Atlantiksen tarina on paitsi kertomus tuhoutuneesta kulttuurista, my\u00f6s ihmisest\u00e4 ja h\u00e4nen kyvyst\u00e4\u00e4n el\u00e4\u00e4 rauhassa muiden ihmisten kanssa. Se on my\u00f6s tarina ihmisen ahneudesta ja vallanhimosta.<\/p>\n

Atlantiksen etsiminen puolestaan kertoo ihmisen halusta tiet\u00e4\u00e4 totuus. Haluamme tiet\u00e4\u00e4, onko tarina tosi vai ei.<\/p>\n

Mit\u00e4 kauemmas historiassa menemme, sit\u00e4 useammin t\u00f6rm\u00e4\u00e4mme tarinoihin, joiden todenper\u00e4isyytt\u00e4 tutkijat eiv\u00e4t ole pystyneet osoittamaan todeksi. Tuleeko sinulle mieleen tarinoita, jotka ovat historian mysteerej\u00e4?<\/p>\n

Tulevat vuodet tulevat osoittamaan, olisiko tarunhohtoinen saari sittenkin l\u00f6ytynyt.<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

Tutki<\/strong>: Dubaissa on Atlantiksen tarusta nimens\u00e4 ja inspiraationsa saanut lomakohde. Tutustu kohteeseen ja tarkastele, miten Atlantiksen legendaa on hy\u00f6dynnetty markkinoinnissa. Vastaako paikka sinun k\u00e4sityst\u00e4si unelmien paikasta?<\/em><\/a><\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"
Nykyp\u00e4iv\u00e4n Atlantis Dubaissa<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Yli kahden tuhannen vuoden takainen antiikin Kreikka on monien eurooppalaisten tarinoiden alkukoti. Kreikkalaisten jumalten tarusto sek\u00e4 kreikkalaiset n\u00e4ytelm\u00e4kirjailijat ovat innostaneet taiteilijoita eri vuosisatojen aikana. Yksi n\u00e4ist\u00e4 tarinoista kertoo kaupungista nimelt\u00e4 Atlantis. Mutta onko kyse pelk\u00e4st\u00e4 tarinasta? Voiko osa siit\u00e4 olla my\u00f6s totta? Millainen olisi unelmapaikkasi asua? Millaista siell\u00e4 olisi? Aineistot \u201dHeill\u00e4 oli kaikkea mit\u00e4 tarvittiin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1603,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-461","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=461"}],"version-history":[{"count":76,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3562,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/461\/revisions\/3562"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1603"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=461"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=461"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=461"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}