![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu1-150.png\")
<\/p>\n<\/p>\n
Mik\u00e4 on vanhin asia, jonka tied\u00e4t Suomesta?<\/p>\n Viime vuosiin saakka on ajateltu, ett\u00e4 ensimm\u00e4iset asukkaat tulivat nyky-Suomen alueelle noin 10\u00a0000 vuotta sitten. Karijoelta, Etel\u00e4-Pohjanmaalta on kuitenkin l\u00f6ytynyt luola, jossa ep\u00e4ill\u00e4\u00e4n asuneen ihmisi\u00e4 100 000 vuotta sitten. Sijaintipaikkansa Susivuoren mukaan Susiluolaksi nimetty l\u00f6yt\u00f6 on her\u00e4tt\u00e4nyt paljon keskustelua.<\/p>\n Tutkimustulosten perusteella luolassa on asunut Neandertalin ihminen noin 75 000-125 000 vuotta sitten, ennen viimeist\u00e4 j\u00e4\u00e4tik\u00f6itymist\u00e4 ja nykyihmisen ilmestymist\u00e4 Eurooppaan. N\u00e4in se on Suomen vanhin ja ainoa ns. paleoliittista eli vanhinta kivikautta edustava muinaisj\u00e4\u00e4nn\u00f6s. Mist\u00e4\u00e4n muualta Pohjoismaista ei tunneta paikkaa, jossa olisi mannerj\u00e4\u00e4n peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alueella s\u00e4ilynyt j\u00e4lki\u00e4 Neandertalin ihmisen toiminnasta. T\u00e4m\u00e4 tekee Susiluolasta ainutlaatuisen tutkimus- ja k\u00e4yntikohteen.<\/em><\/p>\n Museoviraston verkkosivut<\/strong>2\u00a0<\/span> L\u00f6yd\u00f6ist\u00e4 on k\u00e4yty keskustelua parin vuosikymmenen ajan. Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen artikkelissa \u201dEnnen meit\u00e4 Suomessa asui neandertalinihmisi\u00e4 \u2013 vai asuiko?\u201d kerrotaan, kuinka Susiluola tuli 1990-luvulla arkeologien tietoisuuteen el\u00e4kkeelle j\u00e4\u00e4neen sorayritt\u00e4j\u00e4n Kalervo Uusitalon sinnikkyyden ansiota. Helsingin Sanomien toimittaja Jouni K. Kemppainen haastatteli Uusitaloa, jolle ei ollut ep\u00e4selv\u00e4\u00e4. etteik\u00f6 Susiluola ollut ainoa Skandinaviasta l\u00f6ydetty neandertalilaisten asumus.<\/p>\n \u201dJa sit\u00e4 paitsi koko asia tuli esiin h\u00e4nen j\u00e4\u00e4r\u00e4p\u00e4isyytens\u00e4 ansiosta. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kiista johtuu vastapuolen harmistumisesta siihen, ettei heid\u00e4n nimi\u00e4\u00e4n liitet\u00e4 historiankirjoissa t\u00e4h\u00e4n maailmansensaatioon. Kateus, se vie neandertalilaisetkin luolasta.\u201d\u00a0<\/em><\/p>\n Susiluolassa kaivauksia johtanut arkeologi eli esihistorian tutkija Vesa Lauluma jatkaa Helsingin Sanomien haastattelussa:<\/p>\n \u201cJos olisin itse l\u00f6yt\u00e4nyt kivikautiselta asuinpaikalta sellaisia esineit\u00e4, joita Susiluolasta l\u00f6ysin, niin kyll\u00e4 min\u00e4 olisin niit\u00e4 l\u00f6yt\u00f6pussiin pannut, ilman ep\u00e4ilyst\u00e4. Mutta kun kyse oli Susiluolasta, rupesi heti ep\u00e4ilys kalvamaan, ett\u00e4 olisiko t\u00e4m\u00e4 sittenkin jotain muuta.- – Kun tekee kaivauksia normaaleissa kivikautisissa kohteissa, niin tulenpidon paikat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ihan samalta, ei siin\u00e4 ole miettimist\u00e4. Mutta Susiluolassa piti todellakin pohtia, ett\u00e4 mill\u00e4 muulla tavalla arvostelijat tulevat sen selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.\u201d <\/em><\/p>\n Lehtijutussa esitet\u00e4\u00e4n Susiluolan l\u00f6yt\u00f6j\u00e4 ep\u00e4ilevien kanta seuraavasti:<\/p>\n \u201cVastustajat sen sijaan vetosivat siihen, ett\u00e4 yleens\u00e4 ihmisen tekemiksi todistetuissa kiviesineiss\u00e4 iskun j\u00e4ljet ovat s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 ja murtumakohtien kulma on samanlainen, mutta Susiluolan kiviss\u00e4 kulmat ovat erilaisia. Ja siit\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4, ett\u00e4 jokainen murtuma on syntynyt itsen\u00e4isesti luonnonvoimien vaikutuksesta vuosituhansien aikana. Vastustajien mukaan eri murtumakohdat ovat lis\u00e4ksi altistuneet erilaiselle kulutukselle ja syntyneet siis eri aikoina.\u201d <\/em><\/p>\n Saksalainen Susiluolassakin kaivauksia johtanut arkeologi Hans-Peter Schulz toteaa:<\/p>\n \u201cArkeologia on tieteenala, johon liittyy aina ep\u00e4varmuuksia ja tulkintaa. Saattaa olla, ettei Susiluolasta saada koskaan t\u00e4ytt\u00e4 varmuutta.\u201d <\/em><\/p>\n Ennen meit\u00e4 Suomessa asui neandertalinihmisi\u00e4 \u2013 vai asuiko? Helsingin Sanomat, Kuukausiliite<\/strong> 3<\/span> Tulkitse:<\/strong> Millaisia eri n\u00e4k\u00f6kulmia on esitetty siit\u00e4, onko Karijoen Susiluolassa el\u00e4nyt neandertalilaisia yli 100 000 vuotta sitten? Miksi n\u00e4kemykset eri\u00e4v\u00e4t? Miten n\u00e4it\u00e4 eri n\u00e4kemyksi\u00e4 perustellaan?<\/p>\n Perinteisesti menneisyys on jaettu esihistoriaan ja historiaan. Esihistoriaksi kutsutaan aikaa, jolta ei ole j\u00e4\u00e4nyt kirjallisia l\u00e4hteit\u00e4. K\u00e4sitteess\u00e4 oleva etuliite \u201desi\u201d ei tee t\u00e4st\u00e4 ihmisen ajasta arvottomampaa kuin historiallinen aika on.<\/p>\n Tietomme esihistoriasta perustuvat kirjoitettujen tekstien sijaan erilaisiin esinel\u00f6yt\u00f6ihin, kuten kivest\u00e4, el\u00e4inten luista ja savesta tehtyihin tarvekaluihin sek\u00e4 luul\u00f6yt\u00f6ihin. N\u00e4iden perusteella on tehty p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 esimerkiksi ihmisten elintavoista, terveydest\u00e4 ja ruokavaliosta. Tiedett\u00e4, joka tutkii n\u00e4it\u00e4 j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, kutsutaan arkeologiaksi, ja tutkijoita arkeologeiksi.<\/p>\n Siit\u00e4, keit\u00e4 Susiluolan mahdolliset asukit olivat, ei ole selvyytt\u00e4. Luolan l\u00f6yd\u00f6sten sijoittumiskerrosten ja siitep\u00f6lyjen ik\u00e4m\u00e4\u00e4ritysten perusteella on arveltu, ett\u00e4 luolassa olisi asuttu noin 74 000-132 000 vuotta sitten. T\u00e4st\u00e4 on p\u00e4\u00e4telty, ett\u00e4 siell\u00e4 olisi oleskellut neandertalinihminen.<\/p>\n Milloin nyky-Suomen alue on asutettu? <\/strong><\/p>\n Jos Susiluolassa on asunut neandertalilaisia, tarkoittaisi t\u00e4m\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 nyky-Suomen alueella olisi el\u00e4nyt ihmisi\u00e4 jo 100 000 vuotta sitten. Susiluolan tapaus osoittaa, miten hankalaa ihmisen varhaisten aikojen tutkiminen on. Tehtyjen l\u00f6yt\u00f6jen perusteella on haastavaa tehd\u00e4 t\u00e4ysin varmoja johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Susiluolan osalta haasteet korostuvat. Luolasta ei ole l\u00f6ytynyt luurankojen j\u00e4\u00e4nteit\u00e4, joiden avulla voitaisiin varmistaa ihmisen el\u00e4neen siell\u00e4.<\/p>\n Vaikka neandertalinihminen olisikin el\u00e4nyt Susiluolassa jo 100 000 vuotta sitten, se ei muuta sit\u00e4, ett\u00e4 yht\u00e4jaksoisesti nykyisen Suomen alueella on asuttu vasta viime j\u00e4\u00e4kauden j\u00e4lkeen, eli noin 10 000 vuotta. J\u00e4\u00e4kaudella Suomen alue oli asumiskelvoton. Vanhimmat varmat esihistorialliset l\u00f6yd\u00f6t, jotka osoittavat ihmisen el\u00e4neen Suomessa on ajoitettu vuoteen 8300 eaa. (ennen ajanlaskun alkua).<\/p>\n Tutki:<\/strong> On mahdollista selvitt\u00e4\u00e4 esimerkiksi sit\u00e4, mik\u00e4 on jonkin kaupungin ensimm\u00e4inen rakennus. Sen sijaan kysymykseen \u201dkeit\u00e4 ensimm\u00e4iset suomalaiset olivat?\u201d l\u00f6ytyy paljon erilaisia vastauksia.<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/3-2-naytto-Laukaa_-_rock_painting.jpg\")
\n\nAineistot<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/neandertal-ja-mina.jpg\")
\n Ilmestymisvuosi: 2016<\/span><\/p>\n
\nTekij\u00e4: Jouni K. Kemppainen <\/span>
\nIlmestymisvuosi: 2012<\/span><\/p>\n<\/div>\n![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu2-150.png\")
<\/p>\nEsihistoria ja ihmisen kehitys nykyihmiseksi<\/h3>\n
![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/3-6-wikimedia-commons-Boule1912-72px.png\")
Ihmisen katsotaan kehittyneen nykyihmiseksi noin 70 000 vuotta sitten. T\u00e4ll\u00f6in ihmisen kehityksess\u00e4 tapahtui muutos, joka n\u00e4kyi esimerkiksi siin\u00e4, ett\u00e4 ihminen oppi puhumaan sek\u00e4 alkoi luoda taidetta.Ihmisen suku on kehittynyt kuitenkin jo noin 2,5-2 miljoonaa vuotta sitten. Ihminen on k\u00e4ytt\u00e4nyt erilaisia ty\u00f6kaluja, kuten nyrkki-iskureita jo kahden miljoonan vuoden ajan. Nykyihminen hy\u00f6dynsi ty\u00f6kaluissaan kiven lis\u00e4ksi my\u00f6s luuta, puuta ja el\u00e4inten sarvia. Susiluolasta onkin etsitty t\u00e4llaisia ihmisen kivest\u00e4 tekemi\u00e4 ty\u00f6kaluja. Luolasta on l\u00f6ytynyt kivi-iskoksia, mutta siit\u00e4, ovatko ne neandertalin ihmisen tekemi\u00e4 vai syntyneet luonnon aikaansaannoksina ei ole varmuutta.<\/p>\n![\"\"](\"http:\/\/tutkijatulkitse.fi\/I\/wp-content\/uploads\/2018\/01\/tatu3-150.png\")
<\/p>\n
Millaisia eri n\u00e4kemyksi\u00e4 ensimm\u00e4isist\u00e4 suomalaisista l\u00f6yd\u00e4t esimerkiksi internetist\u00e4. Millaiseen tietoon eri n\u00e4kemykset pohjautuvat?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"","protected":false},"author":1,"featured_media":1513,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-226","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yleinen","clear"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=226"}],"version-history":[{"count":79,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3201,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/226\/revisions\/3201"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1513"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=226"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=226"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/kustannusaarni.fi\/tutkijatulkitse\/I\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=226"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}