Kustannus Aarnin pääliiketoimintaa on auttaa niin yksittäistä kirjailijaa kuin toimituskuntia tietokirjahankkeessaan. Tarjoamme aiheesta tai tieteenalasta riippumatta kokeneen kustannustoimittajan palveluita sekä osaajaverkostoamme siitä alkaen, kun käsikirjoituksen ensimmäinen versio on hyvää vauhtia valmistumassa. Kirja voi olla kaikkea mahdollista opasvihkosesta tieteelliseen artikkelikokoelmaan.

Kokemusta Aarni on kerännyt yli kymmenen vuoden ajan suomenkielisen kirjallisuuden yleiskustantamona. Esimerkit toteutuksista löytyvät tämän artikkelin kuvalinkeistä.

Kaikki alkaa käsikirjoituksesta

Yhteydenpito Aarnin ja kirjan kirjoittajan tai toimituksen johdon – tekijän – välillä käydään aina sähköpostitse, ja aineistot siirtyvät sähköpostin liitetiedostossa. Näin liikuteltavat aineistot ovat ensimmäisestä lähetyksestä lähtien luottamuksellisia. Tekijällä on tekijänoikeudet myös puolivalmiiseen ja keskeneräiseen työhönsä.

Tyypillisesti Aarnin kustannustoimittajan työ alkaa siitä, että kirjan tekijä lähettää meille suunnitteilla olevan kirjan tekstit yhdessä tai useammassa tekstitiedostossa. Kirjalla ei tarvitse olla tässä vaiheessa vielä edes lopullista nimeä, eikä sen ulkonäöstä pidä välittää mitään.

Luonnollisesti tiedostoja on usein vain yksi, suunnitellun kirjan käsikirjoituksen senhetkinen versio. Yhden tiedoston kanssa työskennellään alusta lähtien silloin, kun kirjalla on vain yksi kirjoittaja. Tällaisia tietokirjoja voivat olla esimerkiksi oppaat, elämäkerrat ja omaelämäkerrat.

Kustannustoimittajan ja tekijän yhteiset kuukaudet

Kustannustoimittajan sanotaan usein olevan kirjan kätilön, koska kustannustoimittaja on tietenkin mukana siinä hetkessä, kun kirjaa synnytetään. Vertaus ontuu, ja puhuisinkin mielummin vaikka neuvolan terveydenhoitajasta. Kirjan kustannustoimittamisen prosessit kestävät kuukausista ennen syntymää. Noiden kuukausien aikana käsikirjoitus vaihtaa useamman kerran omistajaa, eli se on vuoroin toimittajan kommentoitavana, vuoroin tekijän kirjoitettavana.

Usein toimittajapitää tekijän kanssa palavereja joko verkon yli tai tekijän kotipaikkakunnalla. Tapaaminen kasvokkain on monesti tärkeää varsinkin työn alkuvaiheessa.

Kustannustoimittajan työprosessin voi jakaa kolmeen vaiheeseen: maailmaan, kieleen ja oikolukuun.

Maailma

Kirja tehdään aina lukijaansa varten. Siksi toimittajan ja tekijän agendalla on ensitapaamisesta lähtien Kirjan nimi. Nimi, ja sitä mahdollisesti täydentävä fraasi tai lause ovat avain ja ovi kirjan maailmaan. Hyvin usein juuri oikean nimen löytäminen on työn takana. Kustannustoimittaja asettuu tässä tekijän kumppaniksi.

Samalla, kun paine täsmällisen kirjan nimen löytämiseksi kasvaa, kirjan maailmaa tehdään muutenkin näkyväksi. Työn ytimessä on edelleen lukija, ja kysymys kuuluu, tavoittaako käsikirjoitus juuri toivotun yleisön.

Tässä vaiheessa tietokirjan tekijän kanssa pohditaan esimerkiksi, onko kyseessä tiedekirja, tietokirja, opas vai populaari tietokirja. Vastauksesta riippuu, miten ja minne lähdetiedot merkitään, ja kuinka yksityiskohtaisesti kirjan liitetiedostot tehdään.

Jos teokseen on suunniteltu kuvitus, kuvakäsikirjoitusta aletaan tarkastella samassa yhteydessä. Kuvia ei vielä tarvita, kunhan tekijällä on hyvä käsitys, mitä kuvia teokseen on tarjolla. Noita kuvia aletaan juoksuttaa tekstin sekaan merkitsemällä käsikirjoitukseen kuvan paikka. Tekijä ja kustannustoimittaja päättävät samalla, onko teoksessa kuvatekstejä, ja missä suhteessa kuvatekstit ovat varsinaiseen käsikirjoitukseen.

Kerronta

Tietokirjan kerronnan tärkein kriteeri on oikeakielisyys, ja kielenhuollon tärkein auktoriteetti on Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kotus. Poikkeamiseen Suomen kielen oikeinkirjoitussäännöistä täytyy olla hyvät perusteet.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tietokirjan kieli olisi jollakin tavoin köyhempää kuin kaunokirjan. Avuksi tulevat eri tekstityypit ja kirjan rakenteen ratkaisut, jotka tekevät tietokirjasta elävän. Kun kirjassa siteerataan henkilöä tai lähdettä, tuo teksti kirjoitetaan merkki merkiltä niin kuin lähteessä. Esimerkiksi murteelliset ilmaisut tai autenttinen vanhahtava kieli elävöittävät kirjaa kuin kirjaa.

Erityisesti tietokirjoissa korostuu myös kuvien merkitys osana lukuelämystä sekä taitto, jolla teksti ja kuvat juoksutetaan aukeama aukeamalta informatiivisesti mutta samalla viihdyttävästi. Tässä visualisoinnisssa kokenut kustannustoimittaja ja kustantaja voivat tarjota kirjoittajalle / kirjoittajille näkökulmia ja kontakteja, joilla kirja kuin kirja herää lopullisesti henkiin. Näistä kerrotaan lisää pääluvun Taitto ja paino alla.