Viisauden ja tyhmyyden yhtälö

“Edellä yritin löytää ammattitaidon määritelmään. Silkasta ammattitaidottomuudestani matematiikan jalolla saralla siirryn seuraavaksi tekemään teoriaa  viisaudesta ja tyhmyydestä.

Kysyin toisaalla Facebook -virrassa ystäviltäni, kumpi on tärkeämpää, että viisaus lisääntyy vai että tyhmyys vähenee? Sekä kysymyksen valmistelu että  äänestystulos oli analoginen Suomen eduskunnan päätöksenteolle. Vahvasti äänestettiin, muttaa kukaan ei tiedä, mistä lopulta päätettiin. Kiitos kaikille äänensä antaneille, eli Reijalle, Juhalle, Saaralle, Päiville, Päiville, Jarille, Katjalle, Tiinalle, Raunolle ja Riikalle.

Asia kävi Älyttömän Ministeriön jatkovalmistelussa ja tässä on sen lopputulos. Ministeriö päätti samalla, ettei asiaa altisteta enää äänestykselle, vaan se on ns. oman tunnon kysymys jokaiselle edustajalle.

Älyttömän Ministeriön tietotekniikkavastaava päätyi seuraavaan tulokseen: Yhteiskuntaa voi ohjata matematiikalla kohti viisautta. Todistukseksi seuraava yhtälö.

tieto * uutteruus = viisaus (x * y = 1)

luulo * laiskuus = tyhmyys (-x * -y = 1)

Viisaus ja tyhmyys ovat vakiolukuja. Yhteisten asioiden hoitamisen lähtöoletus on tavoitetila, jossa viisaus jaettuna tyhmyydellä on enemmän kuin 1,  eli suomalaisessa yhteiskunnassa ja omassa elämässämme olisi toivoaksemme enemmän viisautta kuin tyhmyyttä.

Lähtötilanteessa keskiarvoihminen tietää ja luulee yhtä paljon, eikä ole sen laiskempi kuin uutterampiakaan. Tieto on yhtälössä tutkittu, tieteellinen tieto, ja luulo on valetieto, huhu tai perustelematon käsitys. Uutteruus tarkoittaa yksilön älyllisiä ponnistuksia ymmärtää todellisuuttamme, laiskuus mukavuudenhalua ja taipumusta uskoa siitä esitettyjä yksinkertaistuksia.

Tiedon/luulon määrä, kuten myös ahkeruuden/laiskuuden määrä on vakio, ja siksi muuttujat ovat toistensa vastalukuja. Tiedon lisäys vähentää luuloa, uutteruus laiskuutta.

Kaava sisältää myös kaksi paradoksia, joissa yhtälö muuttuu miinusmerkkiseksi. Nämä vaativatkin vielä jatkopohdintaa:

Paradoksissa 1 tietämys ja laiskuus kasvavat. Kyseessä olisi tilanne, jossa vallitsisi välinpitämättömyys. Ihmisillä olisi käytettävissään oikeaa tietoa, mutta he eivät jaksa käyttää sitä, vaan tyytyvät nykytilanteeseen tai ovat hiljaa.

Paradoksissa 2 luulo ja uutteruus kasvavat. Ihminen ahkeroi silloin väärään tietoon perustuvien asioiden edistämiseksi. Vaihtoehto on arkiälyllä ajateltuna pelottavin kaikista, ja erityisesti siksi olisi sittenkin hyvä, että kaavaa tarkistetaan vielä ministeriössä…

Huomatkaa myös lopuksi, että ÄLYLLE EI ANNETA ARVOA muuttujana, vaan se on korvattu suomalaiseen päätöksentekoon  sopivammalle uutteruuden käsitteellä, ja siksi meillä jokaisella, älystämme riippumatta, on mahdollisuus viisauteen.

 

RUUDUN TAKAA. permalink.