testing seili


00-1
Yhteysalus M/S Östern lähtee Nauvon satamasta

00-2
Johan Tillbergin vuonna 1811 laatima Seilin hospitaalin tiluskartta

00-3
Apajaluoto eli Apagrundet

00-3-2

00-4
Seilin yhteysalus- eli postilaituri saaren länsirannalla.

00-5
M/S Östern lähestyy yhteysaluslaituria.

00-5-2
Kirkkolaituri saaren itärannalla. Laiturin vieressä on Pro Seili ry:n ylläpitämä kesäkahvila.

00-6
(kuva vaihtuu)
Seilin saari. Saaren rakennuskanta kulkee leveänä nauhana saaren keskiosan läpi. Muu saari on asumaton.

00-8 (kuva vaihtuu)
Peltomaitikka on Seilin erikoisuus.

0-09
Ilmakuva Saaristomeren tutkimuslaitoksen rakennuksista. Taustalla Seilin kirkko.

1-1
Näkymä postilaiturilta yhteysaluksen lähdettyä

1-2
Uusi venevaja rakennettiin yhteysalussatamaan 2009

1-3
Satama on sijainnut samalla paikalla jo vuosisatojen ajan, mistä todistavat venevajojen seinien arvoitukselliset kaiverrukset [60.236398, 21.955049]




2-0
”Wiheljäiset kurjuuden lapset Hylesaarella, teillä ei ole mitäkään toiwomista maan päällä – ei mitäkään!” – Suomettaren artikkeli vuodelta 1855

2-1
Gustave Dorén kuvitusta vuodelta 1855 Danten Alighierin teokseen Jumalainen näytelmä, osa Inferno eli Helvetti

2-2
Seilin vaahterakuja loppukesän asussaan. Puut tarjoavat varjoa saarella laiduntaville lehmille.


2-2b




2-4
Sikoangervo eli Brudbrod

3-1
Valkoinen talo on Fogdebyn maatilan päärakennus.

3-4
Nordlingin talon paikalla on sijainnut aikanaan ns. viinapränni. Viinaa on tarjoiltu Seilissä – kirjaimellisesti – lääkkeeksi.

3-5
Saaren lapsia uimassa noin vuonna xx.

3-6
Seilissä laiduntaa kesäisiin noin kolmikymmenpäinen karja, joka torjuu osaltaan rantojen rehevöitymistä.

3-7
Seilinlahden ruovikkoa

3-8
Fogdebyn maatilan pelloilla kasvaa runsaasti peltomaitikkaa, joka on saaren nimikkokasvi

3-9x
Saaren eteläosassa on esihistoriallinen hautaraunio eli hiidenkiuas varhaiselta rautakaudelta. Hiidenkiukaita on myös pidetty aarnihautoina eli aarrekätköinä.

3-10-2

Seilin saarella on saaristossa hyvin harvinaisia, mystisiä kuppikiviä. Museovirasto on pystyttänyt kuppikivien kohdalle pienen opastaulun.
[60.236525, 21.961250]

3-10


3-11
Rytikerttunen pesii tiheissä ruovikoissa niin järvien kuin meren rannalla eteläisessä Suomessa.

3-12
Itämeren avomeren tyrskyjä.

J.W. Knutsonin litografia laitoksesta vuonna 1846

4-1 Entisen Sairaalan, nykyisen Saaristomeren tutkimuslaitoksen rakennukset pilkistävät puiden takaa

4-2
Näkymä ylätieltä kohti sairaalaa

4-3
Monista Seilin rakennuksista löytyy nimikirjaimet Th, joka on todennäköisesti lyhenne etunimestä Theodor. Saarella asui 1800 -luvun lopulla Theodor Toivonen -niminen kalastaja. [60.239082, 21.962819]

4-4
Portti -rakennus toimii vieraiden majoitustilana. Talon rakentaminen on aloitettu 1803.

4-6
Päärakennuksen fasadi ja kukkiva jasmikepensas.

11-0 Sairaalan jokaisen ikkunan takana on ollut yhden potilaan selli.

11-0-2
P.J.Gylichin julkisivukuvat sairaalan päärakennuksesta. Potilashuoneet ovat sijainneet keskuskäytävän molemmin puolin.

4-8
Seilin saaren matkailuyrittäjä pitää suosittua kahvilaa sairaalan ruokalassa.

4-9

Arkkitehti P.J.Gylichin alkuperäispiirros sairaalan ojennushuoneesta vuodelta 1801.


4-10a
Leipomolta johtaa kuja laitoksen laiturille Malmin talon ohi.

4-10-2

4-10-3
Kurssin kalasaalista vuodelta 2015.


4-11

Fyyri on rakennettu alunperin uusklassistiseen tyyliin. Kuisti ja pystyverhoilu ovat myöhempää perua.

4-12
C.J. Engelin nimikirjoitus Fyyrin rakennuspiirustuksessa.

4-14
Suomen ensimmäisen mielisairaalan, Dårhus nummer ett. piirustukset teki Seilin esimies Jöns Castin pian Isovihan jälkeen.

4-15
Hullukaali kukkii Seilissä satunnaisesti edelleen.

4-16
Dårhusbackenin kalliosta löytyy mielenkiintoisia kaiverruksia.
[60.239968, 21.964115]




4-x1
Seilin silakaprojekti on kerännyt tietoa silakan biologiasta jo 1980-luvulta asti.

5-1
Fyyrin ja Dårhusbackenin kallion alla, silloisen salmen rannassa on sijainnut 1800-luvulla kylä.

5-1-2
Fyyrin ikkunaan sytytetty kynttilä näkyi ennen syyspimeällä kauas Airistonselälle


5-3a
Seili nykyinen loisto
(Ilppo: liian pieni reso. Löytyykö parempi painokuva?)

5-2
Erik Johan Löfgrenin maalaus Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär vuodelta 1864

5-3-2
Kalasääksin poikasen rengastusta

5-4
Kirkkotie kulkee entistä Papinsalmea kohti suuren saarnen alta.

5-5
Spitaalisten piti soittaa kelloa kulkiessaan ihmisten joukossa Tanskalaisen käsikirjoituksen kuvitusta.

5-x1
(lähde: en.wikipedia, julkaisuvapaa) tai joku muu kuva tilalle)
Delhin ilmansaasteiden kourissa syksyllä 2019.


5-x2 (kuva vaihtuu)


6-0
Seilin kirkon mittapiirustus vuodelta 1955-56


6-0-2
Kellotapulin mittapiirustus

6-1
Uuden, Ison vihan jälkeen rakennetun kirkon kellot sijoitettiin erilliseen tapuliin.

6-2
Seilin kirkko on rakennettu 1733.

6-3
Seilin saarelle haudattujen muistoristi.

6-x1
Amanuenssi FT Katja Mäkinen lakanan vedossa

6-x2
(ei tarvii omaa kuvatekstiä)

6-x3
Punkkia eli puutiainen petrimaljassa.

6-x4
”Postita meille punkkisi” keräyksen saldo oli lähes 7 000 puutiaisilla täytettyä kirjekuorta.

6-x5
Spitaalibakteeri

7-0
Jean-Pierre Houëlin teos Bastilijin valtaus, 1789

7-1
Viimeiset Seilin potilaat saivat vaatimattomat puiset ristit, joista osa
on myöhemmin korvattu kivisillä ja metallisilla muistomerkeillä.


7-2
Hautausmaan länsiosassa ovat saarelaisten ja henkilökunnan haudat.

7-4
Kirkon edustan kaivauksissa löytyi suuri määrä eläinten luita.


7-5-2
Saima Rahkosen risti ennallistettiin 200-luvun alussa.

7-5-3
Saiman kätköpaikka löytyi Kirkkosaaresta metsän kivenkolosta.

7-5-4
”älä sinä rupea enään pyytämään näille sairaalaiten hoitajille sähköjä. Kun nämä oat niin kauhean värjäämättömiä nämä hoitajien (epäselvä) …perkeleimmät sähköt. Sannooat nais tohtorit näin. Tää on kirjoitettu salama aikana toinjen päivä elokuuta. Älä saima rakas rupia enään pyytämään niille johtajille sähköjä ”

8-0

Vanha ehtoollispenkki on kirkon vanhinta kalustoa jo alkuperäisestä kirkosta 1600-luvulta.

8-0-1 (ei tarvii omaa kuvatekstiä)

8-0-2
Alkuperäistä Seilin kirkkolaivaa mahdollisesti esittävä piirros. [ 60.241858, 21.965992 ]

8-1
Seilin nykyisen kirkkolaivan on valmistanut nauvolainen Åke Sandvall vuonna 1987

8-1-2 (kuva poistuu)



8-1-3 (kuva poistuu?)


8-1-4b
”Seilin kirkkolaiva 1800-luvulta”, kuvattuna Turun Forum Marinumin näyttelyssä 2016

8-1-4
Yksityiskohta 1800-luvun kirkkolaivasta.

8-2
Spitaalisten puoli on erotettu muusta kirkosta, ja sinne oli oma sisäänkäynti

8-2-2 (kuva poistuu)

8-3 (kuva poistuu)

8-4 (epätarkka? löytyykö terävämpää; tai kuva kirkotuspenkistä)

8-5-1

8-5-1b

8-5-2
Helge Stén: Myrsky Genesaretinjärvellä, 1948.

8-5-2b


8-5-4
Seilin kirkon vanha 1700-luvulla maalattua alttaritaulua säilytetään Suomen kansallismuseossa. Taulu on kooltaan vain 140×100 senttimetriä.

8-5-5
Messukasukka, vuosilta 1300–1550. Suomen kansallismuseo.


8-5-6
Ehtoolliskalkki. Valmistaja Sven Kultaseppä, 1443–1480. Suomen kansallismuseo.

8-6
Kirkon historiataulussa kerrotaan Seilin kirkon rakennusvaiheista. Kirkon rakensi merimaskulainen Jacobsson

8-7 (kuva epätarkka; poistuu)

8-8

8-8-2

8-9

8-10

9-1

9-2
(Ilppo: epätarkka ja kiiltää hankalasti. Voisiko tämän kuvata uudestaan tai pyytää kotiseutumuseosta uutta tallennetta)

9-3-2
Spitaalisten istumakivet ja Airiston selkää

9-5
Seilin Papin talo näkyy kirkkoniemen laiturilta lännessä.

9-5-2 Seilin pappila.


9-x1
Ilppo: Kuka kuvassa, missä ja milloin otettu?

9-x2
(Ilppo: Ketä kuvassa, missä ja milloin otettu?)

9-x4
Skandinavia jääkaudella n. 9000 vuotta sitten. Itämeren tilalla on makeavetinen Ancylus-järvi.

9-x5
Makean veden hankajalkainen Acartia bifilosa

9-x6
Sinisimpukka on yksi Itämeren uhanalaisista lajeista.

10-1 Sairaalan eili tutkimuslaitoksen päärakennus nähtynä pohjoisen suunnasta.

10-2
Sairaalan pesula toimii tutkimuslaitoksen laboratiriona

10-3


10-4
Sepän paja.

10-4-2. Pajassa on yhä jälellä sairaala-aikaisia työkaluja.

10-x1
Leväsiirojen värien polymorfiaa (kuvat 1-3)

10-x2

10-x3

11-1
Opetusta kulmarakennuksen päätyhuoneessa.

11-1-2
Mikroskooppirivistö

11-2
Yksi seilin potilashuone on säilytetty alkuperäisessä asussaan.

11-2b

11-3 Potilashousut ja kainalosauva

11-3-2 Laitoksessa on säilytetty jonkin verran sairaalan aikaista esineistöä

11-4
Aikasarjat menneestä tulevaan -posteri

11-x1

11-x1-2

11-x3
Laivaliikenme muodostaa saaristomerellä aallokkoa, joka kuluttaa herkkää saaristoa.

11-x-4
Vedenalaiset harjut ja suuret saaret jakavat saariston kolmeen vyöhykkeeseen.

11-x5
Ilmakuva Jurmosta.
(P varmistaa kuvan käyttöoikeudet)

12-1

12-2

12-x4
(P hankkii kuvan oikeudet)

12-x5

12-x2
(P hankkii kuvan oikeudet)

13-1

liite0
Carolus Olai Pictorius Aboensis
(k. 1649) oli suomalainen pappi ja hartauskirjallisuuden suomentaja.

liite1
Tutkimusalus Silakka, kuvaa Ulla Taipaleen performanssista 2011

liite2
Mikola


liite3

liite4
Rogerin Punkki

liite5
Albert Edelfeltin maalaus Kaarle-herttua herjaa Klaus Flemingin ruumista vuodelta 1878.