SEILI – KUVASUUNNITELMA

Kirjaudu tästä linkistä tunnuksillasi…

[membersonly]

1. KANSIKUVA

  • Kansikuvassa hain hiukan toisenlaista lähestymistä kuin Seili-50 kirjassa, jossa oli ”pakollinen” sairaalan päärakennus saaristomaisemassa.
  • Kansikuvan Päiväliljan taustana on kuitenkin päärakennuksen keltainen seinä ja harmaa kivijalka,
    joten päärakennuksen värimaailma on kuitenkin mukana.
  • Kirjan kuvat painottuvat nyt rakennuksiin. Olisi varmaan hyvä lisätä kasveja ja eläimiä.

2. SEILIN KARTTA 1811

  • Sisäkannen kartta kuvaa Seiliä noin 200 vuotta sitten. Kartan mukaan pystyy kulkemään edelleenkin. Seilistä kuulee usein sanottavan, että ”kuin aika olisi siellä pysähtynyt” Miltei kaikki rakennukset löytyvät vielä nykypäivänä ja kaulkureitit ovat enimmäkseen samat kuin kartan piirtämisen aikaan.
  • Seilin kartta vuodelta 1811 on hyvä pohja saaren kuvaukselle. Sen ajan maisema on hyvin säilynyt nykypäivään asti; ei terasseja, ei asfalttia, autojakin vain vähän, vain puhelinlangat ovat lähes nykypäivää.
  • ”Ne varmaan suojellaan kohta…” tokaisi entinenkin asemanhoitaja. Ei se mikään huono idea ole. Kohta ne ovat historiaa ja suojeltava osa maisemaa.

3. Yhteysaluksella Seilin saaristoon

  • 3-1 Seili sijaitsee sisäsaariston keskellä lähellä Nauvon kirkonkylää ja Rymättylän Aaslaluotoa. Saareen pääsee yhteysaluksella Saaristotietä pitkin, joko Nauvosta tai Rymättylän Hangasta.
    3-2 Meritse tultaessa Seiliin pääseee historiallisilta laivaväyliltä; Turun suunnasta Airistolta, lännestä Ominaisten aukolta, etelästä Nauvon kirkonkylän kautta tai idästä Keisariväylältä. Kiinnittyä voi joko yhteysaluslaituriin (länsipuolella), laitoksen laituriin (kirkon eteläpuolella) tai kirkkolaituriin (Kirkkolahdella).

4. Satusedän helvetin portit

Saarella on valtion laitosten lisäksi kaksitoista yksityistä taloa; ehkä komeimmalla paikalla on sataman yläpuolella oleva huvila 1920-luvulta (kuva ?)

  • 4-1, 4-2, 4-3, 4-x  – Yhteysaluslaiturilta ja kirkkolaiturilta alkaa saaren opastettu kiertokäynti. Yhteysaluslaituri on ollut tärkein saapumis- ja lähtöpaikka vuosisatoja, siitä kertovat kaiverrukset hirsiseinissä ja historialliset dokumentit, mm. Tillanderin kartta sekä Sakari Topeliuksen kirjoitukset 1800-luvulta sekä valokuvat 1900-luvun alusta

  • 4-4, 4-5 – Tie nousee laakson laitaa kohti vanhaa kylää. Puolimatkassa on sairaalan entinen sauna ja tuulimylly, jolla pumpattiin vettä talliin. Yksi kauneimmista kukkaniityistä löytyy saunan luota, keväällä siellä kukkivat kevätesikot, kesällä sikoangervot, valkolehdokit ja tervakukat.
  • Sauna tienoilla avautuu kaksi Seilin tärkeää maisematyyppiä. Pohjoinen kuiva mäntykangas tien pohjoispuolella ja rehevä lehto pähkinäpensaineen eteläpuolella.
  • Paikalta saa hyvän käsityksen Seilin maisematyypeistä yleensä. Saaren eteläosa on lehtomainen, siitä on merkkinä rinteessä kasvavat pähkinäpensaat ja lounaisen saariston tyyppilaji saarni, mutta heti tien pohjoispuolelta alkaa tyypillinen karu männikkömetsä kiemuraisine saaristomäntyineen. Laitoshistorian takia saarelta löytyy puulajeja, joita ei paljonkaan muualla Suomessa ole, sellaisia kuin saksanpähkinäpuu, Korean sembra tai Douglaskuusi. …Aarno kasvi kirjeessä Ilppo Vuoriselle 2010.

5: Voudinkylä-Fodgeby

  • Muinainen kylä Fogdebyssä on ollut rannan tuntumassa. Tuhat vuotta sitten satama oli noin viisi metriä nykyistä ylempänä, suurinpiirtein saunan ja kuppikivien välimaastossa. Maan noustessa on sataman paikka vähitellen siirtynyt laaksoa alemmas.
  • 5-1, 5-2  Kuppikivien paikka piiloutuu verstaan eteläpuolelle. Koordinaatit:

6: Viinapranni ja biologian opiskelijoiden kutuvalo

  • 6-1,6-2, 6-3  Voudinkylän eli sairaalan tukena toimineen maatilan päärakennus, Valkoinen talo ja sen pihapiirissä olevat maitohuone, meijeri ja renkitupa. Pihalla on aikoinaan ollut myös koulurakennus. Keväällä pihaa reunustavan aidan luota löytää komeat kasvustot kiurunkannuksia.

  • 6-5 Kulku käy kylästä pohjoiseen ylätietä vanhan vaahteran alta.
  • Tien varrella on lentopallokenttä. Koordinaatit:
  • Pallokentän pelipylväät ovat irtonaisina holkkeissa ja kenttä toimii myös helikoperikenttänä.
  • 6-6 Saarella on 2000-luvun alusta ollut taas lehmiä. Ne kuuluvat nauvolaiselle viljelijäperheelle ja ovat yksi monista EUn tukemista projekteista. Lehmiä on ollut kolmisenkymmentä vuosittain, hiehoja, vasikoita, sonnimulleja ja yksi iso sonni. Niiden avulla jo pusikoitunut peltomaisema ja pahasti kaisloittunut rantaniitty ovat taas avautuneet.
  • 6-7 Seilin oma kasvi peltomaitika kasvaa ainoasta Seilissä runsaana. Muualta Suomesta löytyy kyllä lähisukuisia lajeja mm. tähkämaitikka ja lehtomaitikka, mutta peltomaitikkaa on vain Paraisilla, ja runsaimpana se esiintyy Seilissä. kasvi on Suomeen tullut viljan siementen mukana 1800-luvulla.
  • 6-8 Seilin sonni oli yhtenä vuonna nimeltään Mustafa: ”Koska se oli musta!”. Sinä vuonna saarella maalannut Rafael Wardi alkoi puhua mustasta värinä.

  • 6-9, 6-10, 6-11 Tätä tietä ei ole vielä vuoden 1811 kartassa ja sen laidalta, männikön luona löytyy kivireunus. Tien pohja on siis oletettavasti seilin miespotilaiden tekemä. Männikön luona kallioisella kumpareeella on ollut yksi saaren tuulimyllyistä.
  • 6-12, 6-13 Tie kaartaa männiköltä yläportille..
  • 6-14 Portin pielessä pihalla on pieni hirsinen maalivarasto; Maaliboda. Kuvat 13-4. Sisällä on vahva maalin haju. Pikku aitassa on säiletty tervaa, polttoainetta ja nykyisin tyhjiä pulloja. Sieltä löytyy edelleen petroolikuitteja ja seinältä löydämme taas tutun signeerauksen, Theodor, mahdollisesti veljensä kanssa, on ilmeisesti ollut vastuussa polttoaineista ja veneistä. Kuvat 14a-e.
  • Portista tulaessa avautuu laitoksen piha. Koordinaatit:

  • 6-15 Erillinen kivirakennus pihan etelälaidassa on nimeltää Porttirakennus tai yksikertaisesti Portti. Sitä on alettu rakentaa vielä ruotsinvallan aikaan, mutta valmiiksi se tuli vasta Suomen sodan jälkeen.
    Porttirakennuksen ja sairaalan välissä on puinen veräjä, josta pääsee sisäpihalle. Portin kanssa samanaikaisesti on rakennettu laitoksen keittiö ja ruokasali, jotka ovat edelleen samassa, alkuperäisessä käytössä.
  • 6-16 Keittiön tuntumassa on ruokavarasto, Makasiini. Makasiinin itäpuolella on diskon sisäänkäynti. Opiskelijoiden kokoontumispaikka on sijoitettu vanhaan generaattorikoppiin.
  • Makasiinin yläkertaan on koottu sairaalasta jäänyttä kalustoa, mm. vanha katulyhty.
  • Makasiinin tuntumassa on yliopiston muistopuu, nimeltään Eevertin tammi. Eevert Kupiainen on ilmeisesti yliopiston opiskelija. Hänen nimensä alkoi jo 1950-luvulla esiintyä yliopiston juhlien vieraskirjoissa. Kukaan ei ole hän koskaan tavannut, mutta nimi putkahtaa edelleenkin aina silloin tällöin esille.
  • 6-17 Pihan etelälaitaa reunustaa rivi puisia vajoja. Alimpana on nykyinen generaattorikoppi, joa edelleen tuotaa sähkö laitokselle tarvittaessa. saaristossa varsinkin loppukesällä ovat ukonilman yleisiä ja silloin generaattoria tarvittiin niin siaraalassa kuin myöhemmin yliopistossa, vaikkapa turvaamaan pakastimessa olleet ruokavarat sekä väitöskirjojen aineistot.

 

7: Paarakennuksen sisapiha

  • 7-1, 7-2 Sisäpihalla toimii kahvila-ravintola kesäaikaan, pihan kalusteet ovat osin vanhoja sairaalan aikaisia valkoisia penkkejä ja uudempaa kahvilakalustoa.
  • 7-3, 7-4a Sisäpihalla on ollut erillinen eristysselli kaikkein vaikeimpia potilaita varten. Sen perusta tutkittiin alustavasti muutaman vuosi sitten.
  • kuvatekstilähde: Dissein_till_en_ny_koppel- eller Fånge-Bygnad_för_de_mäst_svaga_Dårar_vid_Själö_Hospital_af_sten_(1801-06-03_T.Ridderstolpe)
  • Pihalle avautuu laitoksen julkisivu ja sisäänkäynnit keittiöön, päärakennukseen ja länsiviipeen sekä Porttiin. Päärakennuksen ikkunoiden takana on ollut yhden potilaan asuttamia sellejä.
  • 7-4 Pihan istutukset ovat sairaalan aikaisia. Syreenit tuotettiin Suomeen jo varhain idän suunnasta. Pihaa koristavt myös pensashanhikki, norjanangervo sekä pihajasmike, jota saaristossa kutsutaan nimellä ”jasmin”. Pääoven molemmin puolin kasvavat komeat päiväliljat, ja niiden penkkien päihin on vielä istutettu orjanruusupensaat.
  • 7-5, 7-6 Porttirakennuksen takapiha on myös tutustumisen arvoinen. Sieltä löytyy henkilön mukaan nimetty omenapuu (on kuitenkin epävarmaa oliko kyseessä sairaanhoitaja Salonen vaiko potilas Salonen). äsken kuljettu tie ja näkymä Valkoiselle talolle avautuu punaisen aidan takaa.
  • Sisäpihalla on myös yliopiston muistopuita, vuoden 1977 promootion muistotammi sekä asemanhoitaja Tapani Juustin ”eläketammi”.

8: Fyyri ja Dorhusbacken

  • 8-1 Hyvä paikka koordinaateille voisi olla laiturille johtavan polun alkupäässä, siitä näkee alatien, eli rantatien, leipomon ja Fyyrin. Kuvat 1-3:. Koordinaatit :

  • 8-2 Lähinnä laituria on Malmin talo. Kuva 2a. Talo on yliopiston henkilökunnan asuntona.
  • 8-3 Fyyrin ympäristössä on sekä alkuperäisiä, sipulikasveja (3a) että sairaalan mukana tulleita koristekasveja (3b ja 3c). Fyyri on yliopiston tutkijoiden asuntolana.
  • Fyyrin tuntumassa kannattaa katsoa kallion pinnasta J:C kaiverrus (mahdollinen Jöns Castinin signeeraus) sekä sulka ja lyyra. (3d)
  • Dårhusbackenin rinteessä on paljonkin kaiverruksia, mm. piilukkoinen kivääri. (3e)
    Yhteinen piirre Dårhusbackenin kaiverruksille on se, että nimikirjaimet erottaa toisistaan kaksoispiste.
  • Jöns Castin suunnitteli ensimmäisen mielisairaalan Suomeen. On epäselvää toteutettiinko piirustus sellaisenaan, mutta paikaksi oli tarkoitettu Seilin Dårhusbacken. (3f)
  • 8-4, 8-5 Alempaa kalliosta. Kirkolle johtavan tien alkupäästä löytyy suuroikokoinen J:H-kaiverrus sekä sen vierestä 1800-luvun vuosilukukaiverrus ja hauska kuva hauesta siiman päässä. Kuvat 4 ja 5.
  • 8-6 Luonnontieteen tietolaatikot ovat vielä kovasti kesken, eläimiä ja kasveja esittäviä kuvia kyllä on, mutta ovat vielä hakematta:

9: Viiden tien risteys

  • 9-1 Vasemmalta opastetaan tie saunalle, sen jälkeen neuvotaan piha-alue, tikku osoittaa kaivon paikkaa ja lähinnä tietä ovat erilaiset viranomaisviitat. Mustat viitat osoittavat Kirkkoniemen kohteita ja metallin väriset ovat Paraisten kaupungin tienviitat.
  • 9-2 Kivinen sikala piirrettiin klassiseen tyyliin, vaikkakin suunnittelija oli Seilin asukas. Sikalan vieressä aitta, ja niiden välistä kulkee polku saunarantaan. Nykyään sikalasssa on merivesilaboratorio ja sen vieressä juoksevaa vettä hyödyntävä koekenttä.
  • 9-3 Pesula on suurin tienristeyksen rakennuksista, Siinä oli aikoinaan myös sairaalan saunaosasto. Nykyisin rakenus on opetustila.
  • 9-4 Seilin kirkkotie nousee ensin pienelle kumpareelle entisen suutarin talon luona. Paikalla kasvaa yksi komeimpia Seilin saarnipuita.

  • 9-4b Näillä main löytyy kalliosta useitakin outoja kaiverruksia, joiden merkitys on toistaiseksi jäänyt arvoitukseksi.

10: Kolme pikkuprinssiä

  • 10-1 Fyyrin pohjoisen puolen ikkunassa on palanut kynttilä opastamassa reittiä Turusta tuleville.
  • 10-2 Kuningas Kustaa II Adolf perusti mm. yliopistoja: Lundin, Turun ja Tarton yliopistojen edustalla on tämä sama patsas.
  • 10-3 Juhana II tuli kuninkaaksi surmattuaan veljensä. Hän oli alkujaan Suomen herttua. Kuninkaan hallitusaoikana eli Turun linna loistokauttaan. Kuningas otti vaimokseen puolalaisen, liettualaista syntyperää olevan Katariina Jagellonican. heidän poikansa Sigismund Vasa tuli sittemmin Puolan kuninkaaksi. Juhanan kannattaja Klaus Fleming oli nuijasodan pahamaineinen voittaja.
  • Huom: Kuvat 2 ja 3 eivät esitä Seilissä olevia esineitä, joten kuuluvat ehkä osastoon Seilikohteita Turussa ja lähiympäristössä.

11: Spitaali

  • 11-1 Spitaalisten muistoristin tarina selvisi minulle melko myöhään. En useko, että sitä kannattaa kertoa kokonaisuudessaan. Näin se meni:
  • Ristin järjesteli paikalle asemanhoitaja Tapani Juusti 1980-luvulla. Kerran, paljon myöhemmin, ehkä 2000-luvun alussa sain yhteydenoton turkulaisilta vapaamuurareilta. Aiheena oli ristin tervauksen uusiminen. He kokoontuivat sitten saarelle yhtenä kesäisenä viikonloppuna ja sain kuulla, että risti oli heidän järjestönsä rakennuttama ja paikalle tuoma. Kyselin tästä sitten myös Juustilta, joka kertoi sitten koko jutun. Hän oli halunnut spitaalisille jonkinlaista muistomerkkiä, mutta Museovirasto ei ollut suostunut sellaista kustantamaan. Juusti oli sitten joskus kotinsa parkkipaikalla treffannut silloisen vapaamuurarien puheenjohtajan, joka oli lämmennyt ajatukselle muistomerkistä. Tälla tavalla ilmaiseksi saatavalla muistomerkille oli Museovirasto sitten myöntänyt pystytysluvan. Tosin sillä välipuheella, että tämä olisi vain väliaikainen ratkaisu ennen kuin heidän suunnittelemansa varsinainen muistomerkki saarelle tulisi. Juttu harmitti minua niin paljon, että pyysin luvankin Museoviraston Seilistä vastaavalta henkilöltä. Satu Mikkonen-Hirvonen sen luvan antoikin, mutta siirtämättä se väliaikainen risti silti jäi.
  • 11-2 Normanin tarha on ollut näillä main. Vaikka hän oli spitaalisten saarella, oli spitaalin aika miltei ohi. Gärda, tarha, tarkoittanee, että saarella oli eläimiä, jotka tarhasta suljettiin pois. Tarhaan haudattiin sitten myös hänen tyttärensä.
  • 11-3 Taiteilija Armas Mikolan työ 1950-luvulta esittää Normanin tarhan paikkaa, laitumen aita on siinä vielä näkyvissä.
  • 11-4 Saarella on montakin punkkipolkua. Bakteerit kuuluvat edelleen Seilin todellisuuteen, borreliabakteeri on spirokeetta eli sukua syphiliksen aiheuttajalle. Kuppataudin seurauksia ovat mm. mielisairaus, skitsofrenia. Spitaali on mykobakteeri, joka on parannettavissa monivaiheisella hoidolla. Hoidon vaikeus eli kalleus lienee syynä siihen, että spitaali ei ole kadonnut maailmasta vieläkään.

  • 11-5 Yksi ehdotus Turun yliopiston puutiaisprojektin logoksi: Maija Laaksonen Turun yliopisto.

12: Kirkolla, jälleenrakennus

  • 12-1 Kellotapulin tarina tulee isovihan ajoilta. Sairalan pastori evakuoi kirkonkellot lähtiesssään miehittäjiä pakoon Ruotsiin. Miehityksen päätyttyä oli kappeli niin huonossa kunnossa ettei kelloja uskallettu sinne enää ripustaa. Ne pantiin erilliseen tapuliin, joka on sittemmin uusittu useasti, mutta aina vanhan mallin mukaiseksi.
  • 12-2, 12-4 Kirkon edustalta on löytynyt rakennusten jäännöksiä. Nurmikolta on poimittu aikojen kuluessa paljonkin eläinten luita ja kolikoita eri aikakausilta, mutta spitaalisten hautapaikkaa siitä ei ole löytynyt.
  • 12-3 Sairaalan aikaisen rantatörmän takaa kulkee polku Kirkkoniemen kärkeen. Polun laidalta voi löytää jäännöksiä keskeneräisestä tietyömaasta. Mahdollisesti se oli Seilin miespotilaiden työn alla juuri kun heidän passitettiin Käkisalmeen 1889.

13: Poliittinen vankila

  • 13-1 Normansgärdan kohdalta maaperägeologit löysivät yhden paikan, jossa pintamaan alla olevaa savipatjaa on kaivettu.
  • 13-2 Normanin yrttitarhan yläpuolella mäenrinteessä sijaitsivat aikoinaan spitaalisten asumukset. Normanin ja spitaalisairaalan toiminnan jälkeen mäelle pystytettiin tuulimyllyjä ja mylläri sai osan entistä tarhaa. Toinen puoli meni laitoksen syyslomannin haltuun.

14: Hautausmaa ja eläkeläiset hevoset

  • 14-1 Kirkkomaalla näkyy selvästi seilin asukkaiden jako toisaalta potilaisiin, joiden puuristit ovat idänpuolella. Ritseissä olevat nimet ovat pääosin suomenkielisiä ja joukossa on paljon itäisiä sukunimiä. Ortodoksiristit kertovat Käkisalmesta tuoduista naispotilaista.
  • 14-2 Länsipuolelle on haudattu henkilökuntaa, koska nimet ovat ruotsinkielisiä ja muistomerkit ovat kivisiä ja rautaisia. Hautausmaa on edelleen saarelaisten perheiden käytössä ja hoidossa.
  • 14-3 Viimeiset potilaat olivat naisia, usein rikollisia mielisairaita. Yhden potilaan salainen kätkö löytyi metsästä vuonna 2010. Kätkössä olleiden viestien perusteella potilaan nimi kävi ilmi ja hänen hautansakin löytyi kirkkomaalta vielä. Monet haudoista ovat kadonneet ja vain ristittämien kumpujen rivit kertovat hautojen sijainnista.

  • 14-4 Uudempia muistomerkkejä on Marttilan seurakunnan historialliselle kirkkoherralleen pystyttämä muistoristi. Carl Isaac Nordlund oli myös virsisäveltäjä. Kuva 4 ja 4a.
  • 14-5 Eräiden potilaiden rikokset olivat kuitenkin hyvin kyseenalaisia. Amanda nimisen potilaan mainittiin eläneen epäsäännöllistä elämää, perusteena oli seurustelu ilmapallolentäjän kanssa. Katja Kallion kirja pohjautuu todellisuuteen.

15: Kirkon sisääntulo ja sisustus

  • 15-1 Keskikäytävä on ristinmuotoinen, keskellä hautaholvin luukku ja ristin sakaroissa itäpuolella alttari, pohjoisessa sakasti, lännessä spitaalisten osasto ja etelässä sisäänkäynti. Alttarikäytävää koristaa kirkkolaiva. Vain saarnastuoli on maalattu.
  • Idea koottavista huonekaluista ei ole niinkään uusi. Vielä 1700-luvulla on kirkkojen lattian alle haudattu. Sitä varten piti penkin väliaikaisesti irrottaa.
  • 15-2 Spitaalisten puoli ”saastuneine potilaineen” oli erotettu ”puhtaista potilaista” (de rena sjuka) aidalla. Aidassa veräjä ja potilaiden puolella ehtoollispenkki ja vielä erillinen pikku ovi spitaalisten osastolle.
  • Spitaalisten puolella on seinissä arvoituksellinen kristogrammi, joka on maalattu vuosi jälkeen Turun palon. Töherryksenomainen kirjaimisto saattaa viitata Jeesukseen pelastajana eli Iesus Salvator ja ihmisten kuninkaana, IHR, Iesus Homini Rex. Kuvassa myös hautausmaan uusittuja ristejä.
  • 15-3, 15-4 Mieliinpainuva yksityiskohta löytyy sisääntulon molemmilta puolilta kädenmutoisista kynttilänjaloista. Ne on yksilöllisesti valmistettu siten, että oikeassa kädessä on rystysiin kaiverrettu apilanmuotoiset koristukset.
  • Kynttilänsammuttimeen liittyy myös monimuotoinen tarina. Niitä on esitelty ehtoollisleivän tarjoamiseen käytettyinä lusikoina. Todellisuus on toinen ja esineestä löytyvä nokinen tali todistaa niitä käytetyn kynttilän sammuttimina. Nyt kirkossa oleva esine on replika alkuperäisestä.

16: Kirkon esineistöä/ kirkon vanhin esine

  • 16-1 Varmaankin ensimmäisestä kappelista on peräisin ehtoollispenkki, josta löytyy vuosiluku 1681. Sakastin vitriinissä on muutama tiimalasin osanen, jotka löytyivät kirkosta 1990-luvun alussa. Muita keskiaikaisiaesineitä ei juuri ole jäljellä. Kuva
  • 16-2, 16-3 Jalkapuu kirkon ovenpielessä on ollut kolmenistuttava. Sillä on ollut Seilissä paljonkin käyttöä. Samoinkuin kirkotuspenkillä. Miehiä rangaistiin tappeluista, yleensä juopumuksen yhteydessä, saarellahan oli oma viinapränni. naisia taas rangaistiin rutiininomaisesti synnytyksien johdosta,koska ”ihminen oli maailmaan tullut perisynnin kautta”.
  • 16-4 Vanha alttarivaate on kuvattu vuonna 2005 ja siinä näkyi jo hiirien syöntijälkiä alanurkassa. uusi alttarivaate valmistettiin Seilissä vanhan mallin mukaan 2010-luvun alussa.
  • 16-5 Jossain alttarin lähistöllä ovat olleet alkuperäinen alttaritaulu ja krusifiksi keskiaikaisesta Pyhän Yrjön kappelista. ne säilöttiin Kansallimuseoon sairaalan sulkemisen yhteydessä. Monissa muissakin saaristokirkoissa on alttaritaulun sijalla ikkuna. Nykyinen altaritaulu on vuodelta 1948.
  • 16-6 Sakastin oven ylle on ripustettu historia kirkon rakentamisesta. Ajatuksia herättävä teksti kertoo, että rakennusmiehet olivat saaressa spitaalisairaalan toiminnan aikana ja että rakennus nousikin varsin rivakasti. Nopean rakentamisen edellytyksenä on ollut rakennusmariaalin uittaminen saareen valmiiksi ja varsinaien työ on käsittänyt vain salvoksien pystytyksen.
  • 16-7 Salvokset ovat säilyneet nykypäivään varsin tiukkoina. Omituisen korkealla olevat pikku vaateripustimet näyttävät olevan kuin väliaikaisesti lyöty paikoilleen vanhoilla nauloilla. Mahdollisesti ne ovat jääneet siirtämättä alkuperäisille paikoilleen jonkin remontin tai hautaksen jälkeen.
  • 16-8 Kirkosta löytyy jonkin verran pikkuesineistöä, joista osa on peräisin kirkon rakentamisen ajalta. Pikkupalli nimikrjoituksineen on kirkon rakentamista seuranneelta vuodelta.

17: Kirkkolaivat – Agentin tarina

  • 17-1 Kirkkolaiva, priki Agent, on suhteellisen uusi, se on lahjoitus vuodelta 1988. Laivan perässä liehuva Venäjän lippu viestittää suuriruhtinaskunnan ajasta.
  • 17-2 Mahdollisesti vanhaa kirkkolaivaa esittävä liitupiirros löytyy miestenpuolen penkkien takaseinästä heti ulko-oven vierestä.

18: Seilin taiteilijoita – Vaatimaton ruotsalainen teini

  • 18-1 Naisten puolella oven vieressä on parikin eukonkuvaa. Nämä ovat lasten korkeudelle piirretty.
  • 18-2 Oviaukkoa laajentanut puuseppä on signeerannut työnsä viime vuosisadan alussa.
  • 18-3 Penkeissä on istujien puumerkkejä.
  • 18-4 Seinistä löytyy kirjanpitoa. Lieneekä jalkapuussa istuttuja päiviä?
  • 18-5, 18-6 Ystävykset Abraham Rahm ja Erich Schönlund kirjasivat nimensä useaan kertaan lyijykynällä miesten puolen penkkien selkämykseen 1700-luvun puolivälissä.

  • 18-7 Ruotsalainen teini Carolus Johannes von Holthusen ei ollut kovin vaatimaton omaa muistoaan kunnioittaessaan. Hän kirjasi nimensä jälkipolvien nähtäväksi moneen paikkaan, varmuuden vuoksi ruotsiksi ja latinaksi.
  • 18-8 Taiteilijoita näkyy Seilissä edelleen. 2000-luvulla kuului vakituisiin kävijöihin kuvataiteen kurssi, joka käsitti veisto- ja maalausluokat. Kurssi osallistui aktiivisesti mm. laitoksen 50-vuotisjuhlanäyttelyyn vuonna 2014. Kuvanveistoluokka.
  • 18-9 Taiteilijoiden ja tutkijoiden tapaamiset tuottivat paljonkin puutiaisia esittäviä oivalluksia. Kuva vuoden 2014 näyttelystä. Taiteilija: Roger Byhring.
  • 18-10 Juhlavuoden 2014 näytelyn töistä osa ripustettiin ulkosalle. Kuvassa teos nimeltään Homo sapiens. Taiteilija Tarja Halonen.
  • 18-11 Monet tunnetut taiteilijat ovat maalanneet Seiliä kuvassa Armas Mikolan työ 1960-luvun alusta.
  • 18-12 Rafael Wardi on maalannut paljonkin Seilissä.
  • 18-13 Seilin tutkijoiden joukosta löytynyt vuosien mittaan paljonkin taideharrastajia. Kuva: taiteilija marjut Rajasilta.
  • 18-14 Käsitetaide ja muu moderni taide on rantautunut Seiliin esim. Turun kaupungin kulttuuripääkaupunkivuotena. Kuvassa Merentutkimusalus silakka rantautumassa laitoksen laituriin.

19: Kirkkoniemen kalliolla, myllärin perunamaa

  • 19-1 Kirkkoniemen kallion päältä löytyy merkkejä entisestä merenkulusta. käkkyräisessä kalliomännyssä on ollut lippu, jolla laiva on kutsuttu käymään Turku-Tukholma reitiltä, joka kulkee parin kilometrin päässä Seilistä pohjoiseen.

  • 19-2 Ehkä kuuluisin seilinkävijä on vladimir Iljits lenin, joka ensimmäisellä pakomatkallaan venäjältä nousi yöllä salaa tukholmanlaivaan Seilin luona. leninin pakoreittiä esitellään mm. Paraisten matkailukohteiden joukossa, varmaankin siksi, että hänen oppaansa olivat Paraisilta.
  • 19-3 Kirkkolaiturilla toimii pro Seili-Själö ry:n kesäkahvila ja sen tuntumassa on pienienenpieni peltosarka nimeltään Möllarens potatisland, siis myllärin perunamaa. sen vieressä on ollut talo, myllärin talo, joka mahdollisesti on alunperin rakennettu Olof Normanille, Seilin poliittiselle vangille.
  • 19-4 Kirkkoniemen kalliolta voi erottaa Seilin pohjoisen kärjen luona olevan merentutkimuspoijun. sen tuottama tieto on nähtävissä osoitteessa: http://saaristomeri.utu.fi/odas/

20: Paluu Kirkkoniemeltä, laitoksen puutarha, miesten puutarha

  • 20-1 Palatessa kirkkolaiturilta kirkkoniemen kannakselle avautuu oikealle kuja sikalan ja pesulan välistä, sen päässä näkyy pieni rakennus, sepän paja.
  • 20-2 Kujaa kuljettaessa tulemme entiselle mankelituvalle ja tielle, joka johtaa pohjoiseen.
    Koordinaatit voisi sopia johonkin tähän: ………….. …………….
  • 20-3, 20-4 Tien alkupäässä lähtee risteys vasemmalle, ja sitä kuljettaessa sepän paja jää samalle puolelle. Kuva
  • Tie johtaa pellon laidassa kulkien läntiuselle rannalle, jossa on aikoinan ollut hiekkaranta.
  • Tänne myös koordinaatit, koska paikka ei ole enää hiekkatranta laisinkaan:
  • Vielä voisi johdattaa lukijan näköalakalliolle: Saukkovuorelle, josta maisema avautuu länteen, Oministenaukolle: …………… ……………..
  • 20-5, 20-6, 20-7 Palatessa Hullujenuimarannalta takaisin risteykseen, voi vielä kääntyä vasemmalle ja vilkaista Pappilan ja entisen johtjan asunnon, sekä Parakin, jotka nykyisin ovat yksityisomistuksessa. Paikka on parhaillaan (v. 2019) tietyömaana kun uutta kulkureittiä rakennetaan, siten ettei se kulje juuri Pappilan pihan poikki. On hiukan kyseenalaista nyt, että kannattaako johdattaa lukijoita yksityiselle alueelle.
  • 20-7a Sieltä onkin hyvä jo palata laitokselle.

  • 20-8 Sepän pajassa on museotunnelma, sairaalan ajalta peräisin oleva pylväsporakone ja aidot sepän sydet ja palkeet maalattiaiasessa pajassa.
  • 20-9 Mäkeä laitokselle noustessä jää oikealle vanha sairaalan puutarha, erikoisine ulkohuoneineen. Yliopiston suunnitelmissa on puutarhan kunnostus tiedeopastuksen tarpeisiin alkuperäisen, maakuntaarkistossa säilyneen, kartan mukaan.
  • 20-10 Laitoksen pääovelle tultaessa voi kurkistaa myös länsisiiven edustalla olleeseen entiseen kasvimaahan, jota kutsuttiin nimellä Miesten puutarha. Siellä kasvaa vielä mäkimeiramia ehkäpä muistona Seilin miespotilaista.
  • 20-11 Pesulaan on sisustettu merivesilaboratorio akvaarioineen. Siellä on mm. tutkittu merisiirojen käyttäytymistä.
  • 20-x kuvatekstejä 20-tiellä mankeli ja pesutuvan välissä on risteys hullujen uimarannalle 2017

21: Sairaalan sisustus, tiedeopastukset

  • 21-1 Laitoksen pitkän käytävän itäpäässä on karttanurkkaus, jossa on myös muistoja yliopiston toiminnasta saaristossa. Kultaranta tuli aikoinaan yliopiston haltuun ja siitä suuniteltiin kenttäasemaa. Pohdinnan jälkeen paikka todettiin kuitenkin liian etäiseksi. Joitakin Kultarannan kalusteita on siltä ajalta vielä yliopiston omistuksessa, näitä ovat esim. karttanurkkauksen tammiset nojatuolit.Nykyisen kahvilan paikalla on alunperinkin ollut keittiö ja ruokasali. Kuvassa 1a on vanha ruokasali yliopiston aikaisessa asussaan 2010-luvulta. kalustukseen kuului mm. vanhasta yliopistosta (Turussa ns. Phoenixin talossa) peräisin olevat aidot wieniläistuolit Thonétin huonekalutehtaasta.
  • 21-2 Käytävällä pääoven vieressä on museoitu yksi potilasselli. Kalusteet ovat pääosin 1960-luvulta, ja siten valkoiseksi maalattuja, mutta joitakin vanhempiakin esineitä on säilynyt kuten pakkopaita ja puiset yöastiat. Pakkopaitaa ei käytetty sairalassa enää viimeisinä vuosikymmeninä.Seiliin tehtiin huviretkiä jo 1800-luvulla, retkien mainoksissa kohteen oli Seilin sairaalaa. Mahdollisesti sanomalehtien kirjoittelusta sytykkeen saanut kiinnostus kohdistui Seilin potilaisiin.

  • 21-3 Potilaiden vaatteita ja muita varusteita on säilynyt laitoksen vintillä.
  • 21-4, 21-5, 21-6, 21-7 Sairalan kalusteita on jonkun verran vielä jäljellä, vaikka valtaosa myytiin huutokauplla sairaalan sulkemisen yhteydessä 1962. Kuva 4, 5, 6 ja 7.
  • 21-8 Länsisiipi on yliopiston tutkijoiden käytössä. Kuvassa 8. erään tutkijan ohje tutkimushuoneeseen tulemisesta. Tutkija ei muistanut poistaa lappua ovesta lähdettyään, seurauksena oli ettei kukaan astunut tyhjään huoneeseen moneen kuukauteen.
  • 21-x (1 ja 2) Seiliperustettiin 1960-luvulla mm. Suomen merentutkimuslaitoksen avustuksella. Kuvissa Suomen Merentutkimuslaitokselta lahjoituksena saatu vanha merikortti Saksan keisarikunnan ajalta.
  • (3) Aseveljeys Kolmannen valtakunnan kanssa jätti myös jälkiään Seiliin. Kuvan säkki löytyi leipomon vintiltä remontissa 1990-luvulla.
  • (4) Kirkkolaivan rakentaja Sjövall antoi kirkkolaivan myötä pienen mallin myös saariston talonpoikaisveneestä.

  • (5) Erikoinen, neljäpaikkainen, hiirenloukku sairalan jäämistöstä.
  • (6. – 6b) Sairaalan valkoisia tuoleja on yhä jäljellä kymmeniä. Vuoden 1860 inventaariossa hospitaalila oli mm. kaappeja 20, tuoli jokaiseen potilashuoneeseen, 68 kappaletta. Vuonna 1889 tuoleja oli jo 132 kappaletta14.

22: Tutkimuksesta – Vyöhykkeisyys strategia

  • 22-1 Saaristo jakautuu biologisin periustein kolmeen tai neljään vyöhykkeeseen. Suuren yleisön mielikuva Saaristomerestä rajoittuu yleensä Saaristomeren kansallispuiston suunnittelualueeseen (alue, jolt valtio edelleen hankkii maata ja vettä puiston täydentämiseksi). Tutkimuksissa tämä alue on ulkosaaristoa. Seili sijoittuu välisaaristoon. Biologinen sisäsaaristo on käytännössä jo kokonaan jäänyt ihmistoiminnan alle. Myös välisaariston alue on jo pahasti pienentynyt rehevöutymisen takia.
  • 22-2 Fysiikan ja geologian tutkimuslähtökohdat yhdistyivät Seilin varhaisissa tutkimuksissa mm. FL Mauri Pyökärin tutkimuksissa kivien liikkeistä.
  • Sinisiä kiviä voi vielä löytää Seilin rannoilta, esimerkiksi Lilla Sandviken oli yksi tutkimuspiste. .
    Pyökärin sininen väri oli legendaarisen talonmiehen Gunnar Vikströmin väripaletista. Hänellä oli
    kaksi tärkeää väriä. Sininen, jolla maalattiin kaikki metallityöt, esim. hänen oma sotajeeppinsä ja itse hitsaamansa maitokärryt (ja sitten Mauri Pyökärin kivet). Toinen väri oli ruskea, jolla malattiin kaikki puuosat, kuten vanhan Aurelia-tutkimusaluksen kansirakennelmat ja Lohmista tuodut ruokasalin tuolit, jotka olivat alunperin vanhasta yliopistosta ja aitoja wieniläistuoleja Thonét:n tehtaalta.
  • 22-3 Tutkijoiden näkemys vedenalaisesta maailmasta perustuu erittäin harvoin suoriin havaintoihin. tavallisimmin saamme käsiteltäväksemme vain jollakin laitteella otettuja näyteitä. Näytteenottimet on yleensä nimetty keksijänsä mukaan. Kuvassa Lauri Niemistön kehittämä Niemistön noudin. Näytteenottajina Jussi Oksa ja ???? Mäkinen Saaristomeren tutkimuslaitokselt vuonna 2015(?).
  • 22-4 Laitoksen tutkimusalukset toimivat koko Saaristomeren alueella. kaukaisin näytteenotopaikka etelässä on ollut Estonian hylyllä, idässä on oltu Kotkan edustlala ja pohjoisessa Porin korkeudella säännöllisesti.

23: Alatietä takaisin laiturille

  • 23-1, 23-2 Paluu yhteysalukselle voi alkaa rantatieltä, alaportin luota.
  • Alatiellä on lepopaikka raitojen varjossa. Kuva 3. Alatien katkaisevat karjasillat, joiden välistä karjalauma pääsee rannalle. karja viihtyy vedessä, ne syövät kaislikkoa tehokkaasti ja maisemassa näkyy selvästi niiden osuus maiseman aukipitämisessä.
  • 23-4 Tie kaartuu suuren raidan jälkeen oikealle ylös ja Fogdeby ilmestyy näkyviin.
  • 23-4b, 23-5 Näillä main on myös majoitustiloja. Oppilasasuntolaksi vuonna 2005 valmistunut rakennusryhmä käsittää kolme majoitustaloa ja yhteisen kokous ja oleskelutilan.
  • 23-6 Vanhan navetan raunioiden luona avautuu ikoninen maisema. Tämä maisema on tiettävästi vnhaisin kuvallinen esitys Seilin hospitaalista, se ilmestyi vuonna 18?? ja oli pohjana mittavalle kirjoittelulle, jossa Seilin kyseeenalainen maine syntyi. Kuvat 6.-6b.

  • 23-7, 23-8, 23-9 Paluumatkalla yhteysalukselle avautuu Fogdebyn kylä uudesta näkökulmasta.
    Topeliuksen maiseman luona voi pohtia opastajan vastuuta matkailijoiden viitoituksen pystyttämisessä, joissakin kohdissa se on kannettu oikein, joissakin kohdin pitäisi sijoittaa uudestaan ne opastustaulut, jotka oikestaan peittävän sen maiseman, josta niiden on tarkoitus kertoa. Ajatuksella sijoitettu opastusviitta.
    Tie laskeutuu saunan ohitse satamaan..
  • 23-10 Yhteysaluksen odottelu usein kokoaa yhteen saarelaiset ja matkailijat. Kuva 10.

24: Yliopiston näyteikkuna

  • 24-1 Suomen presidentit on usein nähty vieraina Seilissä. Kekkosesta alkaen on saarelaisilla paljonkin muistoja Kultrannasta saapuneista vieraista. Viime vuosien aikana on Presidentti Halonen käyttänyt myös virallisia vieraitaan Seilissä. venäjän federaation presidentti Medvedev vieraili saarella 2011(?) ja pari vuotta myöhemmin YKn pääsihteeri Ban Ki Moon oli seililästen isännöitävänä Halosen johdolla.
    Presidentti Medjedevin terveiset laitokselle.
  • 24-2 Seilin näkyvyys on varmasti ollut huipussaa kun venäläinen Ria Novosti-uutisohjelma tiedotti Medevedevin vierailusta saarella.Medvedevin vierailussa oli paljon suurvaltalaista dramatiikkaa. Ennen vierailua laitoksen tarkastivat pommikoirat, pommisukeltajat (jotka nostivat laiturin nokassa vedessä olleen siirakatiskan kuiville, ilmeisesti tulkitsivt siirat vaarallisena uhkana). Karhuryhmä varmisti tlon vierailua edeltävänä yönä, tarkasti aamiaiselle tulevien kurssilaisten passit konepistooli kainalossa, asettivat aseistettuja vartijoita paitsi Porttirakennuksen nurkalle, myös savupoiipun taakse katolle, ja lupiinipuskaan malmin talon eteen. Laitoksen silloinen asemanhoitaja kertoi, että karjasillan luo asetettiin istumapenkki poikittain, koska ”lehmillä on vapaa pääsy alueelle. Vielä viimeisenä päivänä venäjän federaation protokollaosasto tarkasti paikat j siivosi harjan pois ovenpielestä ja toi oman kynän vieraskirjaa varten.
  • 24-3, 24-4 Ban Ki Moon ja rouva Ban vierailivat muun muassa Seilin kirkossa ja saivat opastuksen yliopiston toiminnasta saarella.
  • 24-5 Laitos järjesti 50-vuotisjuhla vuoden tapahtumina mm. valokuvanäyttelyn Seilin kirkkoon, taidenäyttelyn päärakennukseen ja pihalle sekä useita muita yleisötilaisuuksia, mm. tieteellisen seminaarin.
  • 24-6 Myös lasten yliopiston toiminta on tuonut paljon näkyvyyttä yliopistolle saaristossa.

25: Seilikohteita Turussa ja muualla

Seiliin liittyviä kohteita on Turun seudulla paljonkin. Seilihän liittyy keskeisesti koko Suomen valtiolliseen historiaan ja yhteiskunnalliseen kehitykseen, kuten koko Turun seutu.

  • 25-1 Seiliin lähdettiin Turussa useista paikoista, ehkä tunnetuin paikka on osin säilynyt ja arkeologisesti tutkittukin. Pyhän hengen huoneen peruskivet ja muinainen kappelikin ovat uusiokäytössä hotellin alakerassa ns. Julinin tontilla, joka nykyisin käyttää enemmänkin nimeä Casagranden tontti.

  • (1b) Toinen potiladen lähtöpaikka oli Puolalanmäen rinteellä Puolalan kylän eteläpuolella. Puolalan talo on vielä puistossa säilynyt 1700-luvun asussaan. Talon läheisessä kalliossa on muistumia uskonnollisest toiminnasta, mm. harvinainen ristikuvio croix pomme.
  • (1c)Seilin tärkeimmän arkkitehdin Gylichin töitä löytyy vanhast Turusta paljonkin.
    (1d) Erittäin paljon Seilin päärakennusta muistuttava talo on Piispankadun alkupäässä. Kuva
    Seilin perustajn Kusta II Aadolfin patsas seisoo vanhan Akatemiatalon edessä. Kuva 2.
  • 25-2
    Kustaan pojat Erik, Juhana ja Kaarle järjestivät dramaattisen ja järkyttävän toimintaketjun vallan siirtyessä omalle sukupolvelleen.
  • (2b)Turun Tuomiokirkosta löytyy Seilin keskeisen arkkitehdin Jac. Ahrenbergin suunnittelemat kappelit, jotka kunnostettiin vanhojen katolisten kappelien tilalle kirkon juhlavuonna 1829 (?). Ehkä merkittävin nniistä on Suomen ainoa kuningattaren hauta, Kaarina Maununtyttären.
  • 25-3
    Vielä lähihistoriassa on merkittäviä seilinkävijöitä. Paraisilla on museoitu Leninin ensimmäisen Euroopan matkan kulkureittiä paljonkin, koska häntä opastaneet henkilöt olivat Paraisilta. Kuva 3. on Paraisten kotiseutumuseossa.
  • 25-4, 25-5
    Seilin kirkkolivaksi väitetty malli on Maakuntamuseon kokoelmissa. Laivamallista ei kuitenkan ole mitään dokukentointia museossa säilynyt. Malli näyttää kuitenkin olevn hyvin samanhenkinen Nötön kirkon laivamallin kanssa. Kumpikaan ei selvästikään ole harrastelijan työtä. Seilin laivamallin kaljuunkuvalla on jopa yksilölliset kasvonpiirteet:

2. PRO SEILI -PERINNEKUVAT

[/membersonly]