TIRPUN LEIKIT

Tervetuloa Mummun ja Tirpun retkikirjan pedagogiseen aineistoon eli Tirpun leikkeihin (kustannusaarni.fi/retkikirjan-leikit). Saat näiltä sivuilta vinkkejä, mitä kaikkea voit tehdä päiväkoti- tai koululaisryhmäsi kanssa luonnon avulla ja luonnossa. Tirpun leikit täydentävät sitä, mitä olette lukeneet Mummun ja Tirpun retkikirjasta.
Apuna Tirpun leikkien laadinnassa on ollut aitoja kuhmolaisia varhaispedagogeja. He tuntevat niin lapset kuin metsänkin.

ALUKSI

Mummun ja Tirpun retkikirjan kantavana ajatuksena on tukea lapsen luontosuhteen muodostumista: luonnon havaitsemista, tasapainoista vuorovaikutusta luonnon kanssa sekä tyyneyden ja rauhan löytämistä luontokokemuksista. Kirjan suuri tavoite on, että rakastumme kaikki yhdessä luontoon!

Retkikirjan tarinoissa käsitellään monenlaisia tunteita, ja siksi tehtävienkin pääpaino on tunnetaidoissa. Tunteita voidaan käsitellä liikkuen, kehon kielellä ilmaisten, piirtämällä, soittamalla, tanssimalla, kuvittelemalla, esittämällä sekä sanoittamalla ja keskustelemalla.

Tehtävät ovat toiminnallisia tuokioita, joista tarinoita lukeva aikuinen – opettaja, lastenohjaaja, lapsen oma vanhempi tai kuka tahansa aikuinen – voi poimia luonteviksi kokemansa ja lapsiryhmälleen kulloinkin sopivat vaihtoehdot. Isompia lapsia varten listalla on myös keskusteluun ohjaavia tehtäviä.

Lukutuokion tulee tietenkin olla kiireetön ja turvallinen. Tarinan aikana on hyvä antaa lapsille tilaa kysyä, ihmetellä, kommentoida ja myös liikkua.
Lukemisen jälkeen varataan aikaa lukukokemusten käsittelylle ja työstämiselle eri keinoin. Tuokion olisi aina päätyttävä levolliseen hyvän olon tunnelmaan niin, ettei mikään asia jää liiaksi mietityttämään. Aiheisiin varmaan palataan myöhemmin monella tavalla, ja silloin tarvitaan aikuisen herkkää korvaa, syliä ja aikaa juttelulle.

Koska erityisesti tunnetaitoharjoitteita voi olla hankala toteuttaa isossa ryhmässä, on suositeltavaa kokeilla työskentelyä pikkuryhmissä tai työpisteissä, jolloin lapsi voi omassa rauhassaan yhdessä aikuisen kanssa käsitellä tarinoiden nostamia ajatuksia ja tunteita.

(Wink: Voit tulostaa koko tämän sivun t omaan käyttöösi sivun alareunan Print Me -linkistä)

HARJOITUKSET

Tirpun leikkien harjoitukset jakautuvat neljään ryhmään:

– A. LIIKE- ja AISTIHARJOITUKSET rohkaisevat liikkumaan, auttavat tunnistamaan kehon ilmiöitä, purkavat energioita ja jännityksiä sekä rentouttavat.
⦁ B. KESKITYMIS- ja ELÄYTYMISHARJOITUKSET valmistavat lapsia lukutapahtumaan. Virittäydytään kuuntelemaan, rauhoitutaan ja asetutaan mukavasti paikoilleen.
⦁ C. TUNNETAITOHARJOITUKSISSA lapsi oppii tunnistamaan ja nimeämään tunteita sekä saa keinoja erilaisten tunteiden käsittelyyn, hyväksymiseen ja myös niistä vapautumiseen.
⦁ D. TARINAKOHTAISISSA TEHTÄVISSÄ  lapsi saa työstää aiheen herättämiä kysymyksiä ja tuntemuksia.

A- ja B-harjoituksia on tarkoitettu tehtäviksi ennen tarinan lukemista, C- ja D-harjoitukset lukemisen jälkeen. Harjoituksiin käytettävä aika vaihtelee luonnollisesti lapsiryhmän, tilanteen ja muiden olosuhteiden mukaan.

Mallina voisi olla vaikkapa seuraava: ensin 5 minuuttia liike- ja aistiharjoituksia, 10 minuuttia tehtäviä B-ryhmästä, sitten luetaan tarina ja lopuksi tai sopivan tauon jälkeen 15 minuuttia johonkin tehtävään ryhmästä C.

Tarinan aiheeseen voidaan palata vaikkapa seuraavana päivänä ja käyttää tällöin apuna D-pakettia.

A. LIIKE- ja AISTIHARJOITUKSET

KÄVELYJÄ

Ohjaajalla on kello tai tiuku. Lapset kävelevät tilaa ristiin rastiin ja aina kun kello helähtää, kävelytyyli / tunnetila vaihtuu. Apuna voi käyttää eloisaa musiikkia, joka taukoaa aina vaihdon merkiksi. Ohjeet lapsille:

a) Kävele normaalisti. Kädet heiluvat, pää on pystyssä ja ryhti on vapaa. Ole sitten pieni koira / vanha elefantti / talvihorroksesta herännyt käärme / kotilosta kuoriutunut perhonen / kirkaskylkinen vikkelä kala / uljas joutsen / paloauto / kilpikonna …

b) Kävele niin kuin sinulla olisi kiire / olet vihainen / olet iloinen / olet peloissasi / olet helpottunut / olet arka ja ujo / olet utelias / haluat tutustua kaveriin.

c) Kävelepehmeällä sammalpolulla, hyppele kivillä, taaperra upottavassa suossa, kahlaa upottavassa lumessa, liukastele märällä jäällä, kuumilla hiilillä, konttaa pitkässä heinikossa ja kellahda lopuksi makaamaan aurinkoiselle nurmikolle.

VASTAKOHTIA

Kävele ihan pienillä askelilla – harpo pitkillä askelilla – kipitä keveillä askelilla – liiku raskailla, painavilla kengillä. Tanssi hitaasti, niin hitaasti, etteivät muut edes huomaa, että liikut – Tanssi sitten villiä rokkia niin, että tukka heiluu.

TUNNUSTELLAAN JA KUVAILLAAN

Tunnustele kädellä ja kuvaile sanoilla, miltä tuntuu: hiekka, vesi, sammal, tuoreet lehdet, kuivuneet lehdet, höyhenet, sulat. Höyhenillä, sulilla tai langanpätkällä voit hivellä kaverin poskea, kämmenselkää. Miltä tuntuu?

TAIKAPUSSI

Pussissa on erilaisista materiaaleista kaksi samanlaista tilkkua tai palasta. Työnnä käsi pussiin ja tunnustele ja etsi sieltä parit.

MILTÄ TUNTUU?

Mennään ulos paikkaan, jossa on luontoa: puita, metsää, mättäitä, kukkia, pensaita. Ihanteellista olisi, jos joskus voidaan kävellä paljain jaloin.

Matkalla kävellään oikein hitaasti ja tunnustellaan, miltä tuntuu astella erilaisilla alustoilla (asfaltilla, hiekalla, kivikossa, nurmikolla, varvikossa, kostealla alustalla, lumessa, jäällä, suolla…) Kuunnellaan myös askelten ääniä. Miltä jalkapohjissa ja koko kehossa tuntuu?

KUUNNELLAAN!

Kun on päästy metsikköön tai puistoon, pysähdytään, suljetaan silmät ja kuunnellaan. Mitä kuuluu kaukaa, mitä melko läheltä, mitä ihan vierestä ja kuuluuko jotain ääniä omasta kehosta tai vaatteista? Tämän voi tietysti tehdä myös sisätiloissa.

TUTKITAAN TUOKSUJA!

Mille ilma tuoksuu, mille puu, kasvi, sammal, kivi? Mille kaverin lähellä tuoksuu? Entäs opettajan? Tunnustellaan ilmavirtausta: tuuleeko, miltä iholla tuntuu, onko lämmin vai kylmä?

MINIMAAILMA

Etsitään jokin pieni yksityiskohta: puun lehti, oksa, kivi, kukka, lumimuodostelma tai vaikkapa pieni lumikide. Tutkitaan ja ihmetellään sitä. Katsotaan oikein läheltä ja vaikka otetaan siitä kuva tai piirretään se. Keksitään siitä pieni runo! – Voidaan myös kerätä pieniä luonnonmateriaaleja ja rakentaa niistä luokassa tulitikkulaatikkoon minimaailma.

B KESKITTYMISHARJOITUKSET

KUUNTELU

Ohjaaja etsii netistä äänimaisemia esim. https://freesound.org/people/YleArkisto/. Lapset kuuntelevat ääniä silmät kiinni ja tunnistavat niitä. Eikä tarvitse osua oikeaan!

Harjoituksessa voi aivan hyvin käyttää myös arjen tuttuja ääniä: jääkaapin avaaminen, lehden tipahtaminen postiluukusta, auton käynnistys, turvavyön naksahdus, soitinten äänet, television tai pelien tunnusäänet…

Kuunnellaan vuodenajan ja sään mukaisia luonnon ääniä: millainen ääni syntyy kun hiutale putoaa lumeen, neulanen rapsahtaa laavun katolle, oksan katkeamisen ääni, sateen, tuulen, tulen äänet, erilaiset veden äänet; laine, loiske, aalto, pauhu.. lintujen ääniä…

ÄÄNTEN TUOTTAMINEN

Kuvaillaan erilaisia tunnetiloja tuottamalla ääniä joko suulla, käsillä ja muulla keholla, soittimilla tai erilaisista esineistä lähtevillä äänillä. Miltä kuulostaa vaikkapa hiipiminen, pienen lapsen kipitys, vanhan ihmisen kulkeminen, niiskuttaminen, appelsiinin syöminen. Miltä kuulostaa sitten joku asia, kuten: ilo, ujous, kiire, suru, odotus…

KASVAMINEN PIENESTÄ SUUREKSI, MUNASTA ULJAAKSI KOTKAKSI

Ohjaaja lukee seuraavan ohjeeen lapsille rauhallisesti rivi ja vaihe kerrallaan:

Mene kyykkyyn ja asetu pieneksi kippuraiseksi palloksi.
Laita käsivarret polvien ympärille ja pää käsivarsien sisään jalkojen päälle.
Olet pieni linnunpoikanen, joka on vielä munassa.
Olet aivan pieni ja aivan avuton.
Vähitellen, aivan hitaasti alat pullistua ja kasvaa.
Vedä keuhkoihin ilmaa ja alat hitaasti irrottaa käsiä polvista ja toisistaan.
Raotat jo silmiäkin.
Aivan hitaasti alat ojentautua seisomaan.
Kohotat pään pystyyn ja avaat silmät suuremmiksi. Valo aivan häikäisee!
Ojennat kädet sivulle.
Nosta käsivarret suorina ylös ja nyt olet vastakuoriutunut linnunpoikanen.
Ojentele itseäsi täyteen mittaan.
Katsele maailmaa ympärilläsi ihmetellen.
Lähde kokeilemaan siipiäsi.
Kohottaudu oikein pitkäksi ja ala lentää.
Heiluta hienoja siipiäsi kuin kotka ja ala liidellä onnellisena muiden kotkanpoikasten parvessa, törmäämättä kuitenkaan muihin.
Alat väsyä. Lento hidastuu. Laskeudu rauhassa takaisin maahan.
Kellahda lopuksi selällesi lattialle ja nauti siitä, että sait olla uljas kotka.

RAUHOITTUMINEN TEKEMISEEN JA KESKITTYMINEN KAVERIIN

Lapset istuvat pareittain lattialla vastakkain. Toinen toimii, toinen seuraa. Toinen laittaa käden kämmen ylöspäin nyrkkiin. Käsi on kukan nuppu. Vähitellen kukka alkaa avautua, mutta niin hitaasti kuin mahdollista eli niin, että toinen, joka seuraa avautumista ei miltei ollenkaan huomaa hidasta liikettä. Tarkoitus on, että kukka avautuu mahdollisimman hitaasti. Kun kukka on aivan auki, vuoro vaihtuu.

Tätä voidaan toistaa useamman kerran ja pyrkiä aina vain hitaampaan suoritukseen. Tässä harjoitellaan keskittymistä, kontaktia ja rauhan antamista toiselle.

MUSIIKKIMATKA – MILLAISTA TARINAA MUSIIKKI KERTOO?

Maataan patjoilla ja kuunnellaan silmät kiinni. Mitä musiikki kertoo? Kappale voidaan kuunnella kahdestikin. Sitten joko kerrotaan tai piirretään, mitä tapahtui.

Esimerkkejä musiikkivalinnoiksi:

⦁ SIBELIUS Vesipisaroita
⦁ GRIEG Vuorenpeikkojen luolassa
⦁ TSAIKOVSKI Makeishaltiattaren tanssi
⦁ STRAUSS Tonava kaunoinen
⦁ ANSSI TIKANMÄKI Maisemakuvia Suomesta
⦁ Luonnon ääniä: Metsän ääniä, Sateen ja ukkosen ääniä (youtube)
⦁ Lullabies for Deep Meditation
⦁ Keijulasten tarina (Cuulas)
⦁ Limusiini – liikuntamusiikkia
⦁ Autumn Leaves (Eva Cassidy)
⦁ Fairy Forest (Derek Fiechter)
⦁ Bad guy (Billie Eilish)
⦁ Mission Impossible (David Garrett)
⦁ Earth Song (Leo Rojas)

C. TUNNETAITOHARJOITUKSET

ILMEET JA TUNTEET

Katsellaan tunnekortteja tai lapset esittävät ilmeillä tai piirtävät: miltä näyttää tyytyväinen, kiukkuinen, väsynyt, innostunut, vihainen, mietteliäs, utelias, onnellinen?

TUNNUSTELLAAN TUNTEITA

Missä kohden kehoa tuntuu, kun on vihainen / iloinen / odottaa syntymäpäivää tai joulupukkia / on menettänyt jotakin (rakas lelu on mennyt rikki tai kadonnut) / tapaa pitkästä aikaa jonkin rakkaan ihmisen?

ESITETÄÄN TUNTEITA

Aikuinen antaa tunteen ja kaikki lapset esittävät sitä yhtä aikaa ilmeillä ja eleillä: esim. iloinen, surullinen, hämmästynyt, väsynyt, innostunut ja tylsistynyt. Sitten lapset esittävät vuorotellen jotain tunnetta ja muut koettavat arvata.

KOHDATAAN TUNTEITA

Lapset pareittain seisomaan toinen toiselle puolelle lattiaa. Ykkönen on paikallaan, kakkonen lähestyy häntä hitaasti. Sanoja ei käytetä, vaan kaikki ilmaistaan keholla: asennoilla, liikkeellä, ilmeillä, liikkumisnopeudella.

a) Ykkönen on vihainen ja torjuva – kakkonen lähestyy vähitellen. Miten lähelle uskaltaa mennä ja miltä se tuntuu? Vaihto.
b) Ykkönen ystävällinen ja rohkaiseva – kakkonen lähestyy. Miten lähelle voi mennä ja miltä se tuntuu? Sitten vaihdetaan.

VIESTEJÄ KEHON KIELELLÄ

Seisotaan piirissä ja otetaan ilmeitä ja asentoja. Miltä näyttää vihainen, surullinen, iloinen, ystävällinen, penseä, pettynyt, ilahtunut, onnellinen?

Esitä ilmeillä ja eleillä (ohjaaja voi antaa lapselle kerrallaan aiheen kuiskaamalla, muut arvaavat, mitä hän esittää): Maistuu pahalle / mene pois / murjotan /olen tyytyväinen / olen iloinen / haluan olla ystäväsi / loukkasit minua / annatko anteeksi /mennään yhdessä.

VIHA, SUUTTUMINEN – KESKUSTELU

Jos on vihainen, mitä voi ja saa tehdä? Mitä taas ei?
Vinkki:  Ota avuksi liikennevalot:
Kun suututtaa kamalasti, syttyy punainen: STOP!
Kun pysähtyy hetkeksi, syttyy keltainen valo: MIETI!
Sitten vasta palaa vihreä valo: SAAT TOIMIA!

KIUSAAMINEN – KESKUSTELU

Jos joku kiusaa/haukkuu/nimittelee, mitä voi tehdä? Mitä seuraa, jos joku kostaa? Miten voi estää, jos joku kiusaa tai lyö? Jos joku houkuttelee tekemään jotain pahaa tai kiellettyä, mitä voi tehdä?

PELKO – PIIRTÄMISTEHTÄVÄ

Miltä pelko näyttää? – Piirrä!

Kun pelottaa, voi kuvitella itselleen turvapaikan. Mikä on sinun turvapaikkasi? Missä on hyvä olla? – Piirrä se!
Mitkä sanat auttavat, jos pelottaa? Turvasanoja, rohkeussanoja!

PAHA MIELI – HYVÄ MIELI – KESKUSTELU

Mistä paha mieli voi tulla? Mitä voi tehdä, jos on paha mieli?
Mitä voi tehdä, jos joku asia painaa mieltä?
Miten voi rauhoittua?
Mistä asioista, mistä sanoista tulee hyvä mieli?

VEDESSÄ AUKEAVA KUKKA TOIMINTAPISTETYÖSKENTELYNÄ

(askarteluohjeita netissä, esim Kelluva kukka, peda.net)
Työpisteissä lapset kiertävät yksitellen ja piirtävät/kirjoittavat paperista taiteltaviin kukkiin ja aiheen mukaan erivärisille papereille esim.
⦁ toiveita (”haluaisin olla… haluaisin osata…)
⦁ asioita, joita pelkään
⦁ mikä painaa mieltäni
⦁ asioita, jotka haluaisin muuttaa
⦁ asioita, joita rakastan
⦁ kiitoksen ja ilon aiheita
Tehdään pihalle tai luokkaan lähde (esim. laitetaan vettä isoon vatiin tai altaaseen) Jos aiheita on monta, vatejakin on useita.
Kuunnellaan samalla kaunista musiikkia (jossa ei ole sanoja). Ollaan hiljaa piirissä lähteen ympärillä ja lapset pudottavat umpeen taitellut kukkansa lähteeseen. Annetaan kukkien kellua ja avautua lähteen pinnalla ja ihastellaan niiden liikettä vedessä. Havaitaan, millaisia asioita kukista löytyy ilman, että tarvitsee paljastaa, kuka mitäkin on kukkiin laittanut.

PIIRUSTUSTEHTÄVÄ

Piirrä kuva tarinan tärkeimmästä / kauneimmasta / kamalimmasta hahmosta tai tilanteesta.

HYVÄ NEUVO, KUN ALKAA HERMOSTUTTAA

”Viisas pöllö sanoo: Ei ole mitään hätää, ei mitään hätää. Kaikki on hyvin!”

D. TARINAKOHTAISET TEHTÄVÄT

1. TYHMÄ PÄIVÄ

PAPERIMYTTY

Rutistetaan paperi pieneksi mytyksi ja puristetaan se aivan tiukasi palloksi. Heitetään se pöydälle ja katsotaan, miten se mököttää. Ruvetaan vähitellen aukaisemaan paperia, välillä pysähdytään ja katsotaan tolloa, miltä se näyttää, mitä hahmoja siinä näkyy, mikä se voisi olla. Sitten silitetään paperi tasaiseksi ja katsotaan, miten siihen jäi jälkiä rutusta. Nyt se on oiennut ja siihen voisi vaikka piirtää, miltä olennosta nyt tuntuu, kun mökötys on ohi.

KESKUSTELU

Miksi olet mököttänyt viimeksi? Mitä teit, kun mökötit? Miten pääsit ulos mökötyksestä? Miten aikuinen voisi siinä auttaa?

2. ROHKEUSRETKI

KUVITTELE SILMÄT KIINNI

joku pelottava iso hahmo (esim. musta mörkö, aave tai kummitus) ja ala maalata sitä mielessäsi vaaleanpunaiseksi. Kun olet maalannut sen kokonaan, ala kutistaa sitä mielessäsi pieneksi, pieneksi, pieneksi aivan rusinan kokoiseksi. Lopuksi voit puhaltaa sen menemään. Tai jos haluat, voit vaikka litistää tai tallata sen ihan lyttyyn ja heittää sitten roskikseen. – Tämän voi toteuttaa tietenkin myös piirustustehtävänä.

KESYTETÄÄN MÖRKÖ PIIRTÄMÄLLÄ

Piirretään yhdelle paperille iso musta ja pelottava hahmo ja tehdään sille hurja ilme. Sen jälkeen piirretään toiselle paperille aivan samanmuotoinen hahmo, mutta väritetäänkin se vaikka keltaiseksi, vaaleanvihreäksi tai pinkiksi. Piirretään sille iloinen naama.

3. JÄÄKUNINGATAR JA ETELÄTUULI

ERILAISET – SAMANARVOISET

Tutkikaa toisianne. Ensin vaatteiden värien perusteella samanlaiset ryhmään, sitten asettukaa pituusjärjestykseen. Seuraavaksi tutkikaa toistenne silmiä ja tehkää ryhmät silmien värin mukaan. Sitten teette ryhmät hiusten tai ihon värin mukaan. Lopuksi ohjaaja kutsuu ryhmiin yhdet kerrallaan: pienijalkaiset, N-kirjaimella alkavat, pitkätukkaiset, kesällä syntyneet, punapaitaiset, raitasukkaiset, vaahtokarkeista tykkäävät, ne joilla on pikkuveli tai –sisko, jne – ja lopuksi huomataan, että eri ryhmissä on aina eri lapsia. Ryhmät ovat aina erilaisia. Kukaan ei ole ihan samanlainen kuin toiset, vaan voi kuulua moneenkin eri ryhmään.

HAVAINTOJA ja POHDINTAA – KESKUSTELU

Sadun teemana on vanhempien ero, ja lapsiryhmästä riippuen aiheesta voidaan keskustella lasten kokemusten pohjalta ainakin silloin, jos ryhmässä on useita erilaisten perheiden lapsia. Miltä vanhempien eroaminen on tuntunut? Mikä elämässä on muuttunut? Mikä on kivaa / mikä harmittaa? Miten arki esim kahdessa kodissa sujuu? Tärkeää on ohjata lapset tunnistamaan, että heistä pidetään huolta ja heitä rakastetaan. Monella on nyt ympärillään enemmänkin rakastavia aikuisia. Lumikuningatarkin rakastaa jäälapsiaan, vaikka ei voi asua heidän kanssaan. On ihan ok, että on erilaisia perheitä!

4. HARMIN PAIKKA

KESKUSTELU

Miten ikävästä tunteesta, mökötyksestä pääsee ulos? Miltä tuntuu, kun on surullinen/vihainen/pettynyt/yksinäinen/ väärin kohdeltu?

TUNTEELLE NIMI

Mikä sinua on harmittanut viimeksi? Mikä olisi sen tunteen nimi? Kuvittele, mikä esine se voisi olla. Mikä väri? Mikä eläin? Murheet ja ikävät tunteet nimetään ja päästetään sitten menemään mielikuvapuron solinaan, pilviin, tuuleen, saippuakupliin. – Tunne voidaan piirtää ja värittää. Piirustuksen voi myös repiä silpuksi ja heittää roskikseen.

5. UNOHTUMATON SYNTYMÄPÄIVÄLAHJA

KAUNIS SANA ON SUURI LAHJA

Varaa etukäteen jokaista lasta varten nimikoitu, tyhjä kortti.
Yhdessä mietitään jokaiselle lapselle kaunis sana tai useampia, jotka kuvaavat häntä ja kertovat, mistä muut hänessä pitävät. Opettaja kirjoittaa sanat kunkin lapsen korttiin. Kortit laitetaan luokan seinälle ison sydämen sisälle tai ripustetaan mobileksi kattoon. – Kauniit sanat voi sitten viedä kotiin <3

MISTÄ VOI OLLA ONNELLINEN? MIKÄ KAIKKI ON HYVIN?

Piirretään asioita, joista lapset ovat onnellisia: rakkaita ihmisiä, lemmikkejä ja paikkoja, mieluisia tekemisiä, tärkeitä kykyjä, taitoja ja ominaisuuksia, hienoja ilmiöitä. (Ei mielellään tavaroita)

6. VOIKO SUOMEEN TULLA SOTA?

SOVITTELU eli erimielisyyden tai ongelman ratkaiseminen

Ohjaaja kerää erilaisia esineitä yhtä monta kuin ryhmässä on lapsia. Lasten pitää jakaa tavarat keskenään eli päätyä lopputulokseen, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä. Opetellaan neuvottelemaan, luopumaan omasta osuudesta, tekemään vaihtokauppoja, ottamaan muiden toiveet huomioon ja pääsemään keskustelemalla hyvään lopputulokseen. Riidan uhatessa aikuinen tietenkin ryhtyy rauhanneuvottelijaksi tai kysyy lapsilta, miten ristiriita voidaan ratkaista. Harjoituksessa pitää pyrkiä sovintoon ja siihen, että kaikilla on hyvä mieli.

RYHMÄVEISTOS 

(lapset 4-5 hengen ryhmiin, ohjaaja kuiskaa jokaiselle ryhmälle aiheen).

suunnittelette yhdessä veistoksen, asettelette toisenne ja itsenne yhdeksi patsaaksi, joka ei liiku eikä ääntele. Kun olette valmiit, ryhmä kerrallaan esittää tuloksen ja muut katsovat ja arvaavat, mitä on tapahtumassa tai tapahtunut.

Esimerkiksi: tappelu; ei olla kavereita; yhtä kiusataan; on kivaa olla yhdessä; kaikki mukaan.

HANKALAT TILANTEET RATKOTAAN KESKUSTELLEN JA TOIMIEN

Mietitään yhdessä, mitä voi tai pitää sanoa tai tehdä jos:
⦁ tarjolla on ruokaa, josta ei pidä
⦁ kadulla tulee vastaan vihaisennäköinen koira
⦁ kaveri on valehdellut
⦁ huomaa eksyneensä
⦁ jos itse on ottanut salaa toisen lelun
⦁ saa ”vääränlaisen” syntymäpäivälahjan
⦁ kotona on riitaa
⦁ on loukannut tai jopa lyönyt jota kuta (esimerkiksi kaveria, sisarusta, jotain aikuista)?

Mitä taas ei kannata tehdä? Tavoitellaan tilannetta, jossa kukaan ei loukkaannu eikä pahoita mieltään.

MITÄ VOIT TEHDÄ, JOS  olet suuttunut kaverille vaikkapa jonkun lelun ottamisen takia / Kaveri on sanonut sinulle rumasti. / Muut kiusaavat kaveriasi. / Olet rikkonut vahingossa puurokupin kotona. / Äiti tai isä on komentanut sinua ikävällä äänellä./ Olet yrittänyt kertoa aikuiselle jotakin tärkeää, mutta hän ei ole kuunnellut sinua / Olet jäänyt yksin, kun muut alkavat leikkiä.

MITEN KIUKKUA VOI PURKAA MUUTEN KUIN POTKIMALLA, LYÖMÄLLÄ TAI VAHINGOITTAMALLA MUITA TAI ITSEÄ?

Pohditaan yhdessä. Mikä teko tai toiminta voisi auttaa? Millaisilla sanoilla voisi ratkoa tilannetta? Miten pyydetään anteeksi? Miksi anteeksipyytäminen on vaikeaa? Mitä anteeksi antaminen tarkoittaa?

TÄRKEÄÄ:  Lopuksi aikuinen ohjaa tilanteen, jossa kaikki ovat mukana mukavassa tilanteessa: Esim. syntymäpäivät, jolloin kaikki tanssivat yhdessä.

7. TUONEN RETKI

HUOLTEN, SURUJEN TAI MURHEIDEN KÄSITTELY

Mennään metsään tai puistoon ja jokainen etsii sieltä erityisen ison puun. Katsotaan puita läheltä ja tutkitaan niiden vahvoja runkoja.

Ohjeet lapsille:
Nojaa selkääsi puuta vasten ja tunnustele, pysyykö se pystyssä niin, että voit nojata ja luottaa siihen. Sitten voit halata puuta ja kertoa sille kuiskaamalla jonkun asian, joka mieltäsi painaa. Jos kuuntelet oikein hiljaa ja tarkkaan, voit kuulla, millaisen neuvon puu antaa sinulle. Se on puun ja sinun yhteinen juttu. Puu hyväksyy sinut juuri sellaisena kuin olet ja välittää sinusta todella paljon. Näin tekivät suomalaiset ennen muinoin, kun kaikilla oli oma viisas puunsa. – Ja anna lapsille aikaa keskittyä halaamiseen ja salaisuuden kertomiseen.

KUOLEMA – ISO AIHE, MUTTA EI TABU LASTENKAAN KANSSA KÄSITELTÄVÄKSI

Lasten kanssa on hyvä olla kuulolla ja puhua kuolemasta: kuolemasta luonnossa ja siitä, miten kaikki elävä kuten kasvit, eläimet ja ihmisetkin aikanaan kuolevat. Lapsilla voi olla kokemuksia lemmikkieläimen tai perheenjäsenen, isovanhemman kuolemasta. Lapset saavat kertoa näistä. Joku voi pohtia jo auringonkin sammumista.

Ahdistuksessa auttaa, kun on turvallinen aikuinen, jonka kanssa tätä mysteeriä voi käsitellä ilman, että aihetta vältellään tai mitätöidään lapsen hätää tai kysymyksiä. Hyvä on rohkaista lastakin hyväksymään, että elämään kuuluu syntymän ihmeen lisäksi myös kuoleman salaisuus. On hyvä puhua myös erilaisista käsityksistä, joita ihmisillä on siitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Kukaan ei voi tietää, eivät aikuisetkaan. – Hautajaisleikit ovat hyvä apu kuoleman pelottavuuden murentamiseksi.

TÄRKEINTÄ ELÄMÄSSÄ

Lapsia pyydetään miettimään ja nimeämään, mikä on tärkeintä elämässä. Jokainen nimeää vaikka kolme asiaa, joista sitten piirretään kuvat ja tehdään taulu. Vaihtoehtona on tehdä laulu tai tanssi.

TÄRKEÄT SANAT

Mietitään, mitä tärkeitä asioita on hyvä kuulla toisten sanovan ja mitä voi toisille sanoa.
⦁ On ihanaa, että olet olemassa!
⦁ Rakastan sinua!
⦁ Olet minulle tärkeä ja rakas!
⦁ Isä on ihana! Äiti on suloinen! Mummu on hassupossutohveli!
⦁ Ota syliin! Halaa minua!

VINKIKSI ISOMMILLE LUKIJOILLE JA YLÄKOULUILLE

Osa tarinoista soveltuu myös yläkoulujen äidinkielen tunneille joko opettajan lukemina tai virikkeinä omaa kirjoittamista pohjustamaan. Kuvien tarkastelu lukemisen yhteydessä voi olla myös kokeilemisen arvoista. Pelkästään niiden pohjalta voidaan kirjoittaa erilaisia tekstejä: kuvauksia, selostuksia, uutisia, tiedotteita, mielipidetekstejä, mainoksia…

KIITOS, ETTÄ LÄHDITTE SEIKKAILEMAAN MEIDÄN KANSSAMME!
Tirpu ja mummu