Ilmastotekoja vai ihmisoikeuksia?

Hullu kesäinen talvi sai yhden jos toisenkin ajattelemaan, pitäisikö ilmastotekoja alkaa tehdä oikein urakalla. Aarnin kustantajalta jäivät kuitenkin lähes kaikki teot tekemättä. Tässä nopea raportti, miksi näin kävi.

Suomen kielessä on hyvä sanonta ”suo siellä vetelä täällä.” Kun teemme valintoja ympäristön puolesta, teemme samalla valintoja ympäristöä vastaan. Eikä tämäkään vielä riitä: tässä artikkelissa sivutaan myös valintoja ihmisoikeuksien puolesta.

Esimerkki: yksityisautoilu

Elämme tällä hetkellä sähköautoboomia. Allekirjoittanutkin olisi varmaan itsekin vaihtanut jo hybridiin tai kokosähköön, ellei kukkaro olisi ilmoittanut, että nuukasyöntisellä dieselillä on vielä mentävä. Lohduttauduin sillä, että vielä vuosi sitten esimerkiksi Volvon dieselmoottoreiden alle 100 gramman co2 -päästöjä pidettiin melkeinpä ympäristötekona.

ENSIMMÄINEN SUO: BIODIESEL

Ensimmäinen SUO, johon dieselautoilija uppoaa nykykeskustelussa liittyy Nesteen MyDiesel -polttoaineeseen. Yritys itse ilmoittaa MyDieselin syntyvän 50-90-prosenttisesti ”jätteistä”, mutta kun asiaa tutkii enemmän selviää, että suurin osa tuosta jätteestä oli teollisuuden prosessien hyödyntämättömiä sivuvirtoja.

Sademetsää Indonesiassa. Kuvan lähdeartikkeli: Maaseudun tulevaisuus 16.12.2019

Suuri osa mainituista sivuvirroista tulee palmuöljyn tuotannosta. Öljypalmuviljelmiä pidetään suurimpana sademetsien hiilinielua pienentävänä yksittäisenä tekijänä. Se, ettei Neste suostu avaamaan, toisin kuin esimerkiksi UPM, polttoaineprosessejaan todistaa myös sitä, että palmuöljyä käytetään varsin reilusti MyDieselin teossa. Mikä sen prosenttiosuus on – kukaan ei tiedä. Tässä Greenpeacen arvaus: https://www.hs.fi/talous/art-2000004523070.html

MyDieseliin liittyy myös lakisääteisiä omituisuuksia, joista lisää esimerkiksi tästä: https://www.hs.fi/talous/art-2000006379007.html

AMAZONIN VETELÄT

Teollinen vallankumous ja länsimainen hyvinvointi luotiin häikäilemättömällä siirtomaavaltapolitiikalla. Niin Afrikka, Aasia kuin Etelä-Amerikka olivat halvan raaka-aineen ja työvoiman lähteitä. Tämä asia ei ole muuttunut isossa kuvassa vieläkään juuri miksikään.

Amazonin ja Kaakkois-Aasian palmuöljyviljelmät ovat paikallisille maanviljelijöille elinkeino ja toimeentulon lähde. Paikalliset poliitikot hyväksyvät ja tukevat laajentuvia viljelmiä, koska viljely tuo valuuttatuloja ja kasvattaa bkt:ta.

Taloudellisen liberalismin ja jonkinlaisen kulttuurirelativisminkin nimissä voimme myös kysyä, mikä oikeuttaa meidät kuitenkaan tuomitsemaan 3. maailman palmuviljelmät? Periaatteessa meillä on yhtä vähän oikeutta puuttua kolmannen maailman sisäisiin asioihin kuin 1800 -luvun kolonialisteilla. Eikö ”kansan” pidä päättää itse asioistaan, niin siellä kuin meilläkin, vai haluammeko vieläkin olla sitä herrakansaa, jolla on oikeus orjuuttaa muuta maailmaa?

KONGON VETELÄT

Ja nyt logiikka keikahtaa toisen kerran nurinniskoin – Entäpäs koboltti ja Kongo?

Lapsityöntekijöitä Kongossa. Lähdeartikkelin linkki alla.

Koboltti on hyvin tärkeä auton akun raaka-aine. Helsingin sanomien tiedesivut uutisoivat tammikuussa, kuinka suurn osa Koboltista louhitaan Kongossa https://www.hs.fi/tiede/art-2000006097034.html Louhinta aiheuttaa jo nyt ympäristöongelmia, samalla kun yksityiset perheet ja kyläkunnat louhivat sitä muun muuassa lapsityövoimalla.

Sähköautobuumia seuraava koboltin kysynnän huima kasvu voi johtaa Afrikan kainalossa alati suureneviiin sosiaalisiin- ja ympäristöongelmiin. Se perustavanlaatuinen kysymys kuuluukin jälleen, onko meillä oikeus ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä polkea toisten ihmisoikeuksia?

Ja edelleen, millä todennäköisyydellä kansainväliset teollisuusjätit tulevat kertomaan oikeaa tietoa Kongon kaivosten lasten työoloista? Tämä tieto tulee pysymään samalla tavalla kilpailuoikeudellisten säännösten suojassa kuin palmuöljy Nesteen MyDieselissä.

LOPUKSI: YKSI SUO

Tällä henkilöliikenne-esimerkillä allekirjoittanut halusi osoittaa, kuinka pirullisen vaikeita ja monimutkaisia globaalit kysymykset ilmastosta, kulttuureista ja ihmisoikeuksista ovat.

En ymmärrä ilmastonmuutoksen kieltäjiä, koska tuo kieltäminen on puhdasta tyhmyyttä. Ymmärrän vaikka en hyväksykään populisteja, jotka hakevat monimutkaisiin kysymyksiin yksinkertaisia vastauksia. Populistit toimivat oman ismin oppien mukaisesti, mutta valehtelu, tieteen tulosten vähättely ja kieltäminen on tehnyt jo pitkään vahinkoa ihmisen sielulle.

Allekirjoittanut ehdottaakin lopuksi, miten vastuullinen, ympäristöstä ja ihmisoikeuksista huolehtiva politiikka voisi yhä menestyä.

Voisiko vastaus olla kohtuullisuus? Kannustetaan maanviljelijää ennallistamaan soitaan, autoilijaa ajamaan pakolliset matkat puhtain sydämin ja saunojaa lämmittämään saunansa vaikka maailman loppuun saakka puukiukaalla. Samalla voimme keskittyä rahoittamaan ja kehittämään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä. Raskaat kunnalliset palvelurakenteet nurin, euron bussilla perille.

Emme pysty enää pelastamaan maailmaa ilmastonmuutokselta, mutta pystymme pelastamaan ihmiset vihaamasta toinen toistaan ja ryhtymästä ääliömäisyyksiin, kuten vaikkapa sotiin.

Kun aavikot kuivuvat kohta, tarvitsemme kaiken humanistisen perintömme ja koko tieteen osaamisemme, että pystymme ratkaisemaan edessä olevat kriisit. Yhdessä ja yhteistuumin pystymme edes johonkin.