Hiilijalanjälkemme

Matkailu avartaa ja loma virkistää, mutta tiedostava mieli ei pääse kuitenkaan koskaan irti näkemästään.   Paluulento Kööpenhamina – Helsinki sai minut kirjoittamaan seuraavan ilmastonmuutospäivityksen, joka melkein jo pilaa seuraavat ulkomaanmatkani:

1) Kööpenhamina 23.10.2017
Tanskassa yli 33% sähköntuotannosta katetaan tuulivoimalla.

2) Kööpenhamina – Helsinki 24.10.2017
Lennon lähtö myöhässä 12 minuttia. Lentoperämies Kukkonen kuuluttaa kesken lentoa: “Tankkasimme aamulla koneen täyteen, ja nyt on vähän hurjasteltu. Lento laskeutuu aikataulussa, jos saamme vielä Helsingiltä sopivan kiitoradan.” Olo on kuin formulakuskilla.

3) Kouvola. Kahvi ja aamu-TV 25.10.2017
St1:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen kertoo, ettei ole mitään järkeä siirtyä sähköautoihin niin kauan kun lentomatkustus lisääntyy. Syynä ovat raakaöljyn tislauksessa erottuvat jakeet. Suihkumoottori tarvitsee lentopetrolia, ja raakaöljyn kulutus lisääntyy, koska lentoliikenteen kulutus lisääntyy.

4) Kouvola, työhuone, 25.10.2017
Kuvassa pienen merenneidon patsaan takaa erottuvat Refshaleöenin tuulivoimalat, Kristianshamnin telakka ja sotilassatama. Pohjolan Venetsia seisoo Juutinrauman salmessa. Mutta ei sekään ui.

Ratkaisu ilmastonmuutokseen on lentomatkailun lopettaminen.

Toinen ratkaisu ilmastonmuutokseen on hiilinielujen lisääminen. Ns Agrometsä -projektissa St1 on mukana putsaamassa aurinkovoimalla tuotetulla enegialla Atlantin vettä Saharan alueen ihmisten ja viljelyn tarpeisiin.

Jään etsimään oikeita ratkaisuja…

 

RUUDUN TAKAA. permalink.