Hämärikkö – Myyttien nainen astuu nykyaikaan

Arvostelut kiittävät Hämärikköä:

“Unien, loitsujen manausten, runollisesti virtaavien kansananontojen osuudet sulautuvat luontokuvastoon kauniisti ja runollisesti. Samalla Tytti on juuri niin inhimillisen eksyksissä kuin erämaan tai kaupungin keskellä voi olla. (Teppo Kulmala, Keskisuomalainen 7.12.2018)”

“Anna Malinen on kirjoittanut vaikuttavan romaanin, jossa kietoutuvat yhteen luonnon, äitiyden, menetyksen, rakkauden ja kuoleman teemat. Yksilön kohdalla jotkut asiat päättyvät hyvin, monet huonosti. Maailma jatkaa silti kulkuaan, ajalla ei ole merkitystä, mutta se ei pysähdy.”(Merja Leppälahti, Kiiltomato 11.11.2018)

“… hukuin kieleen, lensin sanoilla, kuuntelin äänteitä. Malinen ei ole kirjoittanut tätä kalevalalaiseen runomittaan, mutta tunnelma on jotain kiehtovan vanhaa, kaunista, voimakasta.” (Lukihäirikkö 11.11.2018)


Anna Malisen esikoisromaani Hämärikkö kirjoittaa Suomen kansan vanhojen runojen naisen tarinaan uuden luvun. Pohjan akan reestä vastasyntyneenä hankeen pudonnut Tytti varttuu orjana Kyllikin savupirtissä, kunnes kaipuu ajaa hänet yön selkään. Kesken matkan ajastaika vaihtuu, ja neito jähmettyy koivun rungoksi.

Myyttinen aika ja historiallinen aika lomittuvat Malisen teoksessa kiehtovasti toisiinsa. Vanhojen kansanrunojen myyttien mukaan kukin maailmanaika päättyy, kun pohjoisen tammi kasvaa niin suureksi, että se peittää auringon näkyvistä, alkaakseen jälleen siitä, kun merestä nousee pieni mies kirves kädessään.

Hämärikkö on Anna Malisen esikoisromaani. Malinen on perehtynyt erityisesti vanhaan suomalaisen kansanrunon maailmaan.

Hämärikkö on kielen juhlaa, joka pitäisi mielummin – vanhojen suomalaisten kansanrunojen tapaan – kuunnella kuin lukea. Tekstinäytteessä Tytti on vielä kapaloikäinen, juuri hankeen pudonnut. Hän tapaa tietämättä ensimmäistä kertaa isänsä.

“Mutta sitten uni muuttui, katkesi ja töksähti kipeästi kuin suksi kylkeen. Kirkkaimman päivänvalon hetkellä Tytin silmiin osui varjo, joku nosti hänet hangesta ja pudisteli lumet hänen päältään. Tytti herahti itkuun, mutta hiljeni pian miehen hyssyttäessä, silittäessä poskea ja kuiskatessa sanoja – vain yhden tai kaksi, eikä Tytti niitä ymmärtänyt.  (Hämärikkö, s. 31)

 

Info, Kaunokirjat. permalink.