Kausalan pelto

“Vanha äitini vieraili jokin aika sitten, lähes 80 vuoden tauon jälkeen varhaislapsuuden maisemissaan. En olisi saanut tietää nyt kerrottavan tarinan kaikkia yksityiskohtia, ellemme olisi lähteneet yhdessä autoajelulle, etsimään sitä Kausalan peltoa. Olin kuskina, mutta painoin parhaani mukaan mieleen kaikki yksityiskohdat, jotka tipahtelivat vanhan naisen huulilta sitä mukaa, kun peltojen profiilit ja teiden mutkat toivat mieleen […]

Jatka lukemista


Isäkapinaa…

“Ensimmäiset helteet menivät ja lehti ehti nousi puuhun, ennen kuin älämölö someihmisten huulilla kasvoi jälleen uuteen ennätykseensä. Viikonloppuna entinen kotikaupunkini Jyväskylä pääsi jälleen parrasvaloihin. Arvuuttelen lauseen verran, iloitsivatko Vihervassut Suvakit historiallisesta kunnallisvoitosta vai Suomalaiset Rajakit edustuksellisesta demokratiasta otetusta erävoitosta? Vastaus on jälkimmäinen. Omassa somekuplassani on hauskalla tavalla erilaisia ihmisiä, jotka olen tai jotka ovat hyväksyneet […]

Jatka lukemista


Tänään näin nuoren naisen

“Nuori nainen seisoi poliisiauton edessä konstaapelin jututettavana, ja sen kolmen sekunnin ajan, joka kesti madellessani siitä ohitse ja venyttäessäni uteliasta kaulaani, nainen ehti kertoa kehollaan kaiken omasta hädästään, ehkä jopa kauhusta. Niinä nopeina sekunteina ennen ympyrää ehdin nähdä enemmänkin: seuraavana hälytysajoneuvojen jonossa oli ambulanssi, ja ensihoitaja oli asentamassa niskatukea toiselle nuorelle naiselle, joka makasi tajuissaan […]

Jatka lukemista


Mauno Koiviston muistolle

Presidentti Mauno Koiviston kuolema pysäytti minut kesken pohjois-Suomen vaellusta, ja pakotti istahtamaan alas. Koivisto oli vanha kuollessaan, ja siksi poismeno ei tullut yllätyksenä. Heillä oli myös Tellervon kanssa hyvä yhteinen taival ja paljon rakkautta. 1982 kirjoitin ylioppilaaksi ja 1994 kolme lastani kiipeili silloisen kotini pihakuusessa, ja opetin kirjallisuutta yliopistolla. On ironista, että juuri kun kaikista […]

Jatka lukemista


Uneton

“Silja ei voinut olla huomaamatta, miten hänen miehensä loittoni hänestä yhä vain. Sänky oli vielä yhteinen, ja iltasuudelma annettiin ennen kuin sitä tarvitsi erikseen pyytää, mutta jokin oli muuttunut. Ehkä niin pitkä avioliitto kuin tämä meidänkin oli ei tarvinnut paljoakaan, kun se jo näkyi: Tapani huokaista istahtaessani sängyn reunalle oli kenties muuttunut, tai katseen kiilto […]

Jatka lukemista


Tulevaisuuden diplomaatit

“Hetki todella tapahtunen uutisoinnille: Torstaina 4.5.2017 Porvoossa pidetyn Tulevaisuuden valtiopäivien yksi keskeinen puhuja oli professori Timo Honkela, joka rakensi 500-päisen yleisön eteen tulevaisuuden miljoonan edustajan valtiopäivistä. Tuon vision perusta oli supertietokoneet ja keinoäly, jolla on hänen mukaansa jo kykyä auttaa kielen merkityksien oikeassa kääntämisessä ihmisiltä ja yhteisöiltä toisille. Laskentakapasiteettinsa ansiosta keinoäly pystyisi myös auttamaan ihmisyhteisöä […]

Jatka lukemista


Onko kirjoitettu teksti dataa? Data kirjallisuutta?

“Voiko kirjoittaminen olla itseisarvo, liike vain jotta ei olisi pysähtynyt, jähmettynyt, seis? Nuorena kokeilin hetken päivälehden toimittajan töitä ja kirjoitin katoavaa kieltä. Kirjoitin uutisia, tapahtumapalstaa, pikku juttuja, joiden tehtävä oli tulla luetuiksi ennen tuhoutumistaan. Muistan kärsimättömyyteni päästä kirjoittamaan edes jotakin pysyvämpää. Tuollon tuo peukalonjälki oli teatteri- tai kirja-arvostelu. Muistan motivaationi sanoa terävämmin kuin kuuluikaan, että […]

Jatka lukemista


Toukokuun lumi

“Toukokuun lumi hiutaloi juuri sisään ikkunasta ja koittaa jäätää ajatuksen virrat, jotka olen saanut aamulla suurella työllä norumaan pitkin kohmeista aivorunkoa. Uusi päivä on jo pitkällä, ja paperityöläiset avaavat jo lounaspussejaan. Kaukaa kuuluu vain vaimeita huutoja. Ei siksi, että avun tarve olisi poistunut eikä siksikään, että toiveet olisivat hiipuneet. Siltä, jolta puuttuu ruoka ja turva. […]

Jatka lukemista